Lihalehti 5/2015 / Markku Pulkkinen

Tuore toimitusjohtaja Mari Hannuksela: ”Kilpailukyvystä kivijalka”

Lihakeskusliitto sai keväällä uuden toimitusjohtajan. Puoli vuotta liittoa luotsanneen Mari Hannukselan puheesta kuuluvat vahvasti työn ilo ja merkityksellisyys.

Muutosten läpivienti vaatii omat, ylimääräiset ponnistelunsa, ja kevät oli etujärjestössä työn täyteinen. Kesäloman kynnyksellä liiton toimistossa istuu kuitenkin varsin helpottunut ja tyytyväinen toimitusjohtaja.

– Tärkeimmät asiat on pystytty hoitamaan hyvin, mutta monet pienemmät asiat ovat joutuneet odottamaan. On ollut pakko fokusoida tekemistä. Nyt tilanne alkaa normalisoitua ja pääsemme kesän jälkeen normaaliin työrytmiin, Hannuksela iloitsee.

Erityisen ilahtunut Hannuksela on uuden tiedottajan ja Lihalehden toimituspäällikön palkkaamisesta. Kevään ajan hän vastasi itse sekä lehdestä että toimitusjohtajuudesta.

– Saamme lisää voimaa viestintään ja sitä kautta liha-ala ja jäsenyritykset saavat enemmän näkyvyyttä. Laadukkaiden lihajalosteiden tekeminen näkyviksi suurelle yleisölle on yksi tärkeimpiä tehtäviämme, Hannuksela linjaa.

Jäseniä kuunnellen

Uusi toimitusjohtaja ei ole ensi töikseen laatimassa liitolle uutta strategiaa.

– Asiat on hallituksessa linjattu hyvin ja selkeästi eikä painopisteissä ole juuri nyt muuttamisen tarvetta.

Hannuksela on kiertänyt viimeisen vuoden aikana ahkerasti jäsenyrityksiä ja kuunnellut tarkasti jäsenkunnan toiveita ja huolia. Niistä on helppo koota etujärjestölle tulevien vuosien toiminnan painopisteet. Paljon iloisia asioita on tullut kierroksella vastaan.

– Osaamisen ja tekemisen taso sekä asenne yritystoiminnan kehittämiseen ovat jäsenyrityksissämme huippuluokkaa. Töitä tehdään suurella sydämellä.

– Jos jotain kehitettävää löytyy, niin itseluottamusta voisi yrityksissä olla joskus hieman enemmän, koska tuotteet itsessään ovat loistavia. Keskittyminen tärkeimpiin asioihin on aina myös haasteellista, kuten omassa työssänikin, Hannuksela hymyilee.

Lihakeskusliiton tärkeimmäksi tehtäväksi Hannuksela näkee yritysten kilpailukyvyn tukemisen. Tuotannon lähtökohtien pitäisi olla keskimääräisellä eurooppalaisella tasolla, muuten Suomi antaa muille maille turhaa etumatkaa.

– Elintarvikeyrityksille on Suomessa luotu turhaa kustannusrasitusta erilaisilla normeilla. Lihatuotteet liikkuvat globaalisti ja siksi pelisääntöjen pitäisi olla kaikilla samat. Vain näin toimien varmistetaan liha-alan työpaikkojen säilyminen Suomessa, Hannuksela painottaa.

– Myös työvoimakustannukset ovat Suomessa korkeat. Tätäkin suurempi haitta on työehtojen joustamattomuus. Asiakkaiden kysyntään pitäisi pystyä vastaamaan joustavammin. Pienelle yritykselle yhdenkin työntekijän poissaolo aiheuttaa suurta päänvaivaa, Hannuksela tietää.

Etujärjestöjohtaja haluaa ratkoa ongelmia hyvässä yhteistyössä viranomaisten ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa, ei rymistellen.

– Kaikilla pitäisi olla johtavana ajatuksena lihaketjun työpaikkojen säilyminen ja niiden lisääminenkin Suomessa, Hannuksela summaa.

Yhteistyöstä voimaa

Lihakeskusliitto perustettiin 80 vuotta sitten kaupallisten lihanjalostajien yhteistyön edistämiseksi. Yhteistyö ja verkostot ovat edelleen liiton keskeinen anti jäsenille. Hannuksela haluaisi joukkoon mukaan huomattavasti suuremman määrän liha-alan toimijoita.

– Yrittäjän paras kaveri on toinen yrittäjä. Liiton jäsenkunnassa tämä on ymmärretty hyvin. Osaamista ja kokemuksia jaetaan, toisia autetaan ja alihankintaakin tehdään, Hannuksela iloitsee.

Liittoon kuulumattomia lihanjalostajia Hannuksela haastaa miettimään, kuinka paljon uusia yhteistyö- ja bisnesmahdollisuuksia yhteisessä laivassa matkustaminen voisi tuoda.

Hyvähenkistä yhteistyötä tehdään myös Lihakeskusliiton hallituksessa. Toimitusjohtaja kehuu hallitusta erittäin ammattitaitoiseksi ja hyväksi tueksi operatiiviselle johtamiselle. Perheyritysten kiireisten johtajien yhteiselle asialle antama aika on kultaakin kalliimpaa.

80-vuotisjuhlien jälkeenkin Hannuksela lupaa hienolle järjestölle hyvää tulevaisuutta.

– Satavuotisjuhliin mennessä Lihakeskusliitto on saanut paljon uusia jäseniä, ja kattaa entistäkin paremmin koko liha-alan. Uusia palvelumuotojakin, kuten koulutusta ja opintomatkoja, olen jo jäsenkunnan toiveiden pohjalta miettinyt ja niitä aletaan työstää syksyllä.

Pitkä kokemus liha-alalta

Helsingissä koulunsa käynyt Hannuksela kiinnostui ruoka-alasta koulun työharjoitteluissa, joita hän teki muun muassa leipomossa ja teurastamossa.

– Ruoka on kiinnostanut aina minua. Lukion jälkeen lähdin Seinäjoelle opiskelemaan lihateknikoksi. Siellä erityisesti Tarja Ängeslevän pitämät käytännönläheiset lihanjalostuskurssit lisäsivät kiinnostustani liha-alaa kohtaan. Päätinkin jatkaa opintoja Helsingin yliopistossa, josta valmistui elintarviketieteiden maisteriksi vuonna 1997, Hannuksela muistelee.

Opiskeluaikanakin käytännön työt kiinnostivat ja Hannuksela työskenteli ennen valmistumistaan muun muassa HK:lla, Fazerilla ja Maaseutukeskusten Liitossa.

Vuonna 1998 kävi kutsu Lihalehden toimituspäälliköksi, ja siitä eteenpäin Hannuksela on palvellut Lihakeskusliiton jäseniä ja pyörittänyt myös taloudellisesti menestyvää liha-alan ykköslehteä.

Pitkä liha-alan kokemus on tuonut mukanaan laajat verkostot viranomaisiin, päättäjiin ja muihin lihaketjun toimijoihin, mikä on onnistuneen edunvalvonnan edellytys.

Merkityksellistä työtä

– Olen siitä onnellisessa asemassa, että saan tehdä työtä, jolla on merkitys. Ruoan tarve maailmassa kasvaa ja kehittyneissä maissa laadukkaan ruoan ja myös ruoan sosiaalisen puolen merkitys korostuvat koko ajan. Tehtäväni on ruokkia tätä kansaa, vaikka tulisi mitä, Hannuksela kokee.

Liha-ammattilainen nauttii itsekin viikonloppujen pitkistä ruoanlaittohetkistä tyttäriensä ja miesystävänsä kanssa. Lihaa löytyy perheen ruokapöydästä monessa eri muodossa. Viimeisin innostuksen aihe on ruoan sous vide – eli vakuumikypsennys.

– Äskettäin tilattu sirkulaattori odottaa Postissa. Pitää vielä ehtiä hakea se ennen lomaa, Hannuksela nauraa.