Tiedote, 22.6.

Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät yleistyvät. Lihakeskusliitto ry:n toimintasuunnitelmassa näiden menetelmien selvittäminen sekä laskennan koordinointi ja standardointipyrkimykset ovat yhtenä edunvalvonnan painopisteenä.

Toisaalta kysymys on omaehtoisesta kehittämisestä ja yrityksen imagotyöstä. Asiakkailta tulee paineita tai jopa vaatimuksia hiilijalanjälkilaskelmista.

Liha ja ruoka -lehden päätoimittaja, Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela  kertoo, että EU-tasolla niin sanottuja PEF-prosesseja on ollut käynnissä jo noin kymmenen vuoden ajan. Myös Suomessa on jo tehty merkittäviä kansallisia päätöksiä. Suunta näyttää olevan sellainen, että hiilijalanjälkeä ehdotetaan muun muassa yhdeksi julkisten hankintojen kriteeriksi. Lisäksi jotkut ovat ehdottaneet sen käyttämistä verotusperusteena tuloveron ja arvonlisäveron rinnalla. Lihakeskusliitto ja Liha ja ruoka -lehti seuraavat poliittista päätöksentekoa ja tuovat alan yritysten näkemyksiä esiin.

Hiilijalanjäljen laskentamenetelmiä on useita kymmeniä tai satoja erilaisia. Monesti yritykset ovat ostaneet kallista konsulttityötä ja teettäneet räätälöityjä laskelmia. Eri menetelmillä tehtyjä laskelmia on vaikea tai mahdoton verrata keskenään. Lisäksi monesti laskenta on niin työlästä ja kallista, ettei se ole realistista pk-yrityksille.

Hiilijalanjäljen laskenta auttaa yrityksiä usein tunnistamaan merkittävimmät päästölähteet ja kohdistamaan päästövähennystoimenpiteet niihin. Kun hiilijalanjälki on selvitetty, yritys voi pohtia, miten kunnianhimoisia tavoitteita ottaa. Onko tavoitteena kokonaan hiilineutraali tuote vai riittääkö toiminnan kehittäminen vähä vähältä. Perusperiaate on, että päästöjä tulisi ensisijaisesti vähentää ja loput voi halutessaan kompensoida esimerkiksi kansainvälisen päästökaupan avulla.

Mari Hannuksela painottaa, että yritysvastuussa on monta pilaria.

– Ympäristövastuu on vain yksi pilari, muita ovat esimerkiksi taloudellinen ja yhteiskunnallinen vastuullisuus. Myös ympäristövastuuseen kuuluu hiilijalanjäljen lisäksi paljon muuta, esimerkiksi materiaali- ja energiatehokkuus. Luontokadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat vahvassa nousussa vaikkakin niihin liittyvää mittayksikköä ei ole vielä saatu sovittua.