Roland Snellman on perheyhtiön vastuunkantaja

Lihalehti 5 / 2021, Teksti Mari Hannuksela  Kuvat Snellmanin Lihanjalostus Oy 

Snellmanin Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman on yksi perheyhtiön 365 omistajasta. Emoyhtiö Oy Snellman Ab viettää 70-vuotisjuhlaa, jota sävyttävät koronapandemia sekä meneillään olevat isot investoinnit. Pietarsaaren uuden ruokakomponenttitehtaan tuotanto käynnistyy vuoden sisällä.

Snellmanin veljesten perustama Snellmanin Liha ja Makkara aloitti Pietarsaaressa vuonna 1951. Nyt yhtiö juhlii 70-vuotista taivaltaan. Oy Snellman Ab on edelleen 100-prosenttisesti perheyhtiö, jonka omistus jakautuu 365 suvun jäsenen kesken. Konsernin hallituksen ja johtoryhmän lisäksi Snellmanilla toimii omistajaneuvosto. Huomionarvoista on sekin, että huomattavan moni yhtiön omistajista myös työskentelee yhtiössä.

Roland Snellman on suvun jäsen ja yrityksen osakas. Hän on kasvanut yrityksen mukana ja edennyt yhä vaativampiin tehtäviin. Nykyisin Roland Snellman toimii tytäryhtiö Snellmanin Lihanjalostus Oy:n toimitusjohtajana.

Miten Snellmanilla juhlitaan? 70-vuotisjuhlan kunniaksi Snellman julkisti lahjoittavansa varat Pietarsaareen rakennettavaan lasten leikkipuistoon. Puistoon tulee myös liikuntavälineitä, joita vanhemmat voivat käyttää valvoessaan lasten leikkejä.

− Juhlinnan yhtenä painopisteenä ovat Snellmanin tuottajat. Monet tilat ovat olleet Snellmanin tuottajia usean sukupolven ajan ja nyt niillä tehtyä arvokasta työtä halutaan nostaa esiin.

Kivijalkana alkutuotanto

Snellman on yksi Suomen kolmesta suuresta teurastajasta Atrian ja HKScanin lisäksi. Snellman teurastaa sian- ja naudanlihaa ja on panostanut voimakkaasti alkutuotannon kehittämiseen. Yhtiö jopa osti vuonna 2010 suomalaisen sianjalostusyritys Figen Oy:n.

Snellman on hakenut aktiivisesti uusia tuottajia. Nykyisin yhtiöllä on yhteensä noin 2100 sika- ja nautatuottajaa. Kuvassa navetta-palaverissa Tapio Latvala, Tove Donner ja Heidi Latvala.

− Haluamme turvata suomalaisten sikarotujen tulevaisuuden, Roland Snellman selostaa. Kun koko ketju on omissa käsissä, jalostuksella voidaan muun muassa vaikuttaa lihan ja lihatuotteiden laatuun.
Snellman on hakenut aktiivisesti uusia tuottajia. Nykyisin yhtiöllä on yhteensä noin 2100 sika- ja nautatuottajaa.

− Se pohja oikeasti tehtiin vuosina 2018−2019. Silloin panostimme kaiken liikenevän alkutuotannon kehittämiseen. Vuonna 2018 oli tosi kuiva kesä ja huono sato. Tuottajat muistavat, että meiltä löytyi silloin ymmärrystä heitä kohtaan. Snellmanin lihan hankintamäärät ovatkin nousseet siitä lähtien.

Roland Snellman muistuttaa, että viime vuonna Kiina osti paljon viljaa ja rehuviljan hinta nousi myös Suomessa.

− Tämän vuoden satoa ei tiedä, mutta ennusteiden mukaan sato näyttää jäävän pieneksi. Se tarkoittaa, että tuottajilla tulee olemaan vaikeaa. Myös energian ja rakennustarvikkeiden hinta ovat nousseet, ja se vaikuttaa suoraan tuottajiin. Myös CAP-uudistusta, eli muun muassa maataloustukien kehitystä, seurataan nyt suurella mielenkiinnolla.

Tuottajat saavat korvauksen työstään teurastamon tilityshintoina, jotka puolestaan perustuvat ruhojen painoon ja laatuun. Snellmanin teurastamon sikalinjalla siirryttiin kesäkuun alussa käyttämään lihasikojen luokituksessa ultraäänitekniikkaan perustuvaa AutoFom III -laitetta. Uusi menetelmä on kustannustehokas, ja sen avulla saadaan aikaisempaa luotettavampi ja koko ruhon kattava arvio. Sitä kautta taas lisätään tuottajien luottamusta teurastamoon.

Roland Snellman muistuttaa, että kaikki sianluokitusmenetelmät on hyväksytettävä EU-komissiossa ja niitä valvoo Ruokaviraston valtuuttamana Foodwest Oy.

− AutoFom-luokituksen käyttöönoton myötä meidän kotieläinjalostuksen tulokset näkyvät paremmin myös tuottajien kasvatustuloksissa.

Päämarkkinat Suomi ja Ruotsi

Oy Snellman Ab on Suomen kolmanneksi suurin lihayhtiö. Lisäksi se on voimakas myös valmisruoassa. Yhtiö onkin jaettu lihanjalostus- ja valmisruokatoimialoihin. Päämarkkinat ovat Suomi ja Ruotsi. Ruotsissa yhtiöllä ei ole omaa alkutuotantoa eikä teurastusta.

Lihanjalostukseen kuuluu lihanjalostus ja eläinruoka sekä Figen-sianjalostus. Valmisruokatoimialaan kuuluu valmisruoka, Food Service sekä Paninit. Suomessa valmisruokabrändinä on Kokkikartano, Ruotsissa Carolines Kök.

Roland Snellman kertoo, että viime vuosi oli melkoisen kasvun aikaa.

− Kasvoimme jopa tuplavauhtia markkinaan nähden, lukujen valossa peräti 16 prosenttia. Vuonna 2020 konsernin liikevaihto oli 356 miljoonaa euroa, josta Snellmanin Lihanjalostus Oy:n osuus oli kolme neljäsosaa. Liiketulos oli 4,1 prosenttia.

Snellman on kasvanut myös yritysostoin. Viimeksi on ostettu eläinruokayritys, raakaruokaa valmistava Fodax vuonna 2018 sekä Ruotsista Quality Meals -yrityksen tuore valmisruokatuotteisto vuonna 2019. QM valmistaa tuoreita ja pakastettuja valmisruokia vähittäiskaupalle ja ammattikeittiöille. Snellmanin ostaman tuore valmisruoka -kategorian tuotteita ovat piiraat, lasagne ja vartaat. Vuonna 2020 konserni osti vielä Pietarsaaren seudulla toimivan Endivo-lounaspalveluyrityksen.

Viime vuosina tuotannollisissa investoinneissa on ollut hiljaisempaa, mutta nyt kaivinkoneet ovat töissä sekä Kokkikartanon tontilla Keravalla että Kuusisaaren tehdasalueella Pietarsaaressa.

− Pietarsaareen meille tulee aivan uudenlainen ruokakomponentteja valmistava tehdas. Tuotannon on tarkoitus alkaa noin vuoden kuluttua.

Snellman on investoinut paitsi seiniin myös elintarviketurvallisuuteen. Yhtiö onnistui sertifioimaan vielä melko harvinaisen IFS-elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmän. Roland Snellman tunnustaa, että ennen IFS-projektiin ryhtymistä käytiin pitkä keskustelu johtoryhmässä.

− Tärkeä asiakkaamme toivoi meiltä IFS-järjestelmää. Laatuasioista vastaava johtaja tivasi, että tiedämmekö me, mitä tämä tarkoittaa ja mihin ryhdymme. Totesimme sitten, että olemme kuitenkin jo pitkään tehneet lean-työtä, joka tukee meitä tässäkin hankkeessa. Päätettiin, että katsotaan, mitä IFS vaatii ja millä tasolla ollaan tällä hetkellä. IFS haastoi meidät nostamaan toiminnan tasoa entisestään. Systeemi on vaativa, jos ei tehdä jotain oikein, niin knock out, ollaan heti poissa pelistä. Toisaalta nyt kun saatiin sertifiointi, niin kyllä se auttaa meitä.

Yhteistyötä ja edunvalvontaa

Roland Snellman osallistuu aktiivisesti sekä Elintarviketeollisuusliiton että Lihatiedotusyhdistys ry:n toimintaan.

− Elintarviketeollisuusliitto ry ja erityisesti sen liha- ja siipikarjateollisuusyhdistys on kyllä tärkeä kanava meille. Saamme sieltä hyvää yhteistyötä ja informaatiota. Uskon, että jatkossa saamme toimintaan vielä vahvempaa otetta liha- ja valmisruokateollisuudelle tärkeiden asioiden eteenpäinviemiseen.

Lihalehden julkaisija Lihakeskusliitto ry on Elintarviketeollisuusliiton yhteistyöliitto ja sitä kautta mukana myös sen toiminnassa ja yhteisessä edunvalvonnassa. Mitä asioita sitten pitäisi lobata yhdessä? Roland Snellman mainitsee ainakin teurastamoiden valvontamaksut, joiden taso on Suomessa eläinyksikköä kohti lähes kaksinkertainen EU-tasoon nähden. Valvontamaksujärjestelmä on kipeästi uudistamisen tarpeessa.

− Kaikkein tärkeintä on varmistaa alan toimintaedellytykset. Niiden pitäisi mielellään olla mahdollisimman lähelle samat koko EU-alueella.

Roland Snellman korostaa, ettei halua olla polkemassa palkkoja. Mutta täytyy tunnistaa ja tunnustaa, että kun kilpaillaan EU-markkinoilla, niin tosiasiallinen työvoimakustannus on hyvin erilainen eri maissa.

– Meille tulee välillä työntekijöitä muista EU-maista. He kertovat monissa asioissa kovin toisenlaisesta todellisuudesta kuin mihin me täällä Suomessa olemme tottuneet.

Moni asia on mennyt myös parempaan suuntaan. Snellmanilla on vientiä esimerkiksi Uusi-Seelantiin, Ruotsiin, Italiaan ja Koreaan.

− Valtion erillismääräraha vientilupien selvittelyyn on vienyt asioita eteenpäin. Juuri äskettäin saatiin lupa Japanin vientiin.

Roland Snellman haastaa muita lihayhtiöitä ja valtiota miettimään, miten vientiä ajatellen voisi vielä lisätä yritysten välistä yhteistyötä ja siirtyä kohti tiiviimpää tekemistä. Maailman mittakaavassa Suomi on pieni. Yhteisesti toimimalla voisi esimerkiksi mahdollistaa isompia tuote-eriä vientimaan kaupan toimijoille.

− Yksi hyvä yhteistyömuoto on myös Lihatiedotusyhdistys ry. Se on erillinen yhdistys, jonka jäseniä ovat meidän lisäksi Atria ja HKScan. Lihatiedotus on parhaillaan voimakkaasti uudistumassa. Pitkäaikainen toiminnanjohtaja jäi eläkkeelle, toiminta siirtyi Elintarviketeollisuusliiton tiloista Helsingin Tukkutorille, ja uusi toimintamalli muotoutuu syksyn aikana.

Lue myös: K-kaupan ja teurastamon toimiva liitto