Tiedote, 17.2.2023 / Mari Hannuksela, Lihakeskusliitto ry

Protektionismi on osa ongelmaa

Julkisuudessa on toistuvasti vaadittu elintarviketuonnin rajoittamista ja esimerkiksi julkisten ruokahankintojen rajaamista vain niille toimijoille, joilla on käytössään kotimaista raaka-ainetta. Paineet kohdistuvat erityisesti lihaan. Tämä on kummallista, koska vastaavia paineita ei kohdisteta muihin tärkeisiin teollisuudenaloihin.

Suomalaisille liha- ja valmisruokateollisuuden perhe- ja pk-yrityksille nämä vaaditut rajoitukset olisivat kuolinisku. Kotimainen liharaaka-aine on sianlihan ja broilerin osalta muutaman ison yrityksen käsissä. Naudanlihan osalta tilanne on hiukan parempi. Pk-yritykset ostavat raaka-ainetta isoilta kilpailijoiltaan ja ovatkin erittäin merkittäviä kotimaisen liharaaka-aineen käyttäjiä. Raaka-aineen markkinatilanne on kuitenkin sellainen, että yleensä myyjä sanelee ehdot ja määrittää saatavuuden.

Tuontilihaa käytetään kotimaisen rinnalla. Lihakeskusliiton viime keväänä tekemän jäsenkyselyn mukaan tärkeimmät syyt tuontilihan käyttöön ovat saatavuus, laatu ja hinta, tässä järjestyksessä. Saatavuus oli ylivoimaisesti tärkein kriteeri. Myös laatukriteerit ovat tärkeitä. Monella pk-yritykselläkin on jo käytössä GFSI-sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä, joka vaatii tarkan raaka-ainetoimittajan auditoinnin.

EU-olosuhteissa tuontimahdollisuus on aivan välttämätön, jos haluamme säilyttää liha- ja valmisruokateollisuuden perhe- ja pk-yritysten työpaikat Suomessa.

Protektionismi ei siis ole osa ratkaisua, vaan se on osa ongelmaa. Toimivampi ratkaisu olisi purkaa keskisuurille teurastamoille haitallista kansallista sääntelyä ja sitä kautta parantaa suomalaisen lihateollisuuden monimuotoisuutta ja kilpailukykyä.