Pouttu kasvaa monipuolisella osaamisella

Lihalehti 6 /2021, Teksti Minna Nurro  Kuvat Sami Siilin (Janno Pajusta) ja Pirkko Rahkonen (Kannuksen Lihakaupasta)

Pouttu Oy:n toimitusjohtajana vuosi sitten aloittanut Janno Paju luottaa lihan säilyvän suomalaisten ruokapöydissä. Hän arvioi, että kulutus suuntautuu yhä enemmän tuotteisiin, jotka helpottavat arjen ruoanlaittoa. Uutta kasvua Pouttu hakee etenkin horecasta.

Pouttu Oy palasi viime vuonna selkeästi lihalinjalle, kun menestykseksi osoittautuneen Muu-kasviproteiinibisneksen markkinointiyhtiöksi perustettiin erillinen Meeat Food Tech Oy. Poutun entinen toimitusjohtaja Mikko Karell tarttui Meeatin ohjaksiin, ja Pouttu sai uudeksi toimitusjohtajakseen virolaisen Janno Pajun.

Pajun ensimmäinen vuosi Poutun johdossa on sujunut hyvin, vaikka koronapandemia on asettanut työnteolle omat rajoituksensa. Paju siirtyi Poutulle Viron valtion energiayhtiön palveluksesta, ja toimi sitä ennen pitkään liikkeenjohdon tehtävissä Tikkurila Oyj:ssä. Suomi oli siis toimitusjohtajalle tuttu, mutta liha-ala uutta.

– Minut on otettu Poutulla erittäin hyvin vastaan. Voin tarvittaessa nojautua johtoryhmään ja lähipiiriini. Yhtiön henkilökunta on ammattitaitoista ja tiimihenki hyvä, heidän kanssaan on helppo asioida. Joka päivä tulee opittua uusia asioita, ja kunnioitus omia kollegoita kohtaan kasvaa, Paju kehuu.

Suomessa toimivaan lihayhtiöön häntä veti se, että maa on jo entuudestaan tuttu toimintaympäristö. Lisäksi Paju kertoo olevansa hyvän ruoan ystävä ja tykkäävänsä ruoanlaitosta.

– Ehkä myös se, kun on työkseen matkustanut 20 vuotta ympäri maailmaa, niin sitä haluaa olla jo enemmän paikoillaan, hän tuumaa.

Täysin paikoillaan Paju ei tosin vieläkään pysy, sillä perheen koti on Tallinnassa, Poutun myyntikonttori Helsingissä ja tuotantolaitos Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla. Koronarajoitusten helpotettua toimitusjohtaja on alkanut sukkuloida niiden välillä viikoittain.

Osaava henkilöstö vahva valtti

Poutun liikevaihto on lähes 40 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 200 henkilöä. Viime vuosikymmenellä yhtiö teki pitkään tappiota, joka kuitenkin on saatu viime vuosina pienenemään merkittävästi. Poutun on vuodesta 2013 lähtien omistanut virolainen liha- ja meijerialan yhtiö AS Maag Grupp, joka on pääomittanut suomalaisyhtiötä.

Poutun aktiivisessa valikoimassa on noin 200 tuotetta: nimikkeistä noin 60 % on omia brändejä ja noin 40 % PL-tuotteita. Kuluttajatuotteiden lisäksi valikoimaan kuuluu ammattikeittiötuotteita, ja myös Meeatin kasviproteiinituotteet valmistetaan Poutun tuotantolaitoksessa Kannuksessa.

– Kannuksen näkökulmasta meillä on monta kasvupilaria: Poutun brändin kova peitto, horeca-sektori ja kasviproteiinituotteet. Yksi kasvun lähde on erilaisten tuotteiden rahtivalmistus eri yhteistyökumppaneille, toimitusjohtaja määrittelee.

Paju toteaa Poutun olevan siinä mielessä uniikin kokoinen lihayhtiö Suomessa, että isoihin yhtiöihin verrattuna sillä on enemmän joustavuutta ja pieniin verrattuna paljon kapasiteettia ja laitteistoa. Hän nimeää Poutun kovimmaksi kilpailuvaltiksi osaavan henkilökunnan.

– Kannuksen osaamiselle voi rakentaa mitä vaan, siinä on kompetenssia, Paju suitsuttaa.

Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti: tavoitteena on monipuolinen mutta ei liian laaja salkku. Poutulla ei ole omaa alkutuotantoa, mikä mahdollistaa joustavan valikoiman. Tuotteet valmistetaan pääosin kotimaisesta ja EU-raaka-aineesta, pieniä määriä raaka-ainetta tulee myös EU:n ulkopuolelta.

Ratkaisuja perhearkeen

Kuluttajavalikoimassa on valinnanvaraa: Pouttu tekee niin leivänpäällisiä, makkaroita, kuluttajapakattua lihaa kuin erilaisia ruoanlaittotuotteita. Yhtiön klassikkokaartia ovat muun muassa Kannuswursti ja Ryynimakkara, ja uutta tuotekehitystä edustaa viime vuonna lanseerattu Pouttu Nopeat -tuotesarja.

– Kompleksisuus on liha-alalla haaste: uusia tuotteita on tuotava koko ajan markkinoille ja vanhoja poistettava valikoimasta. Pyrimme kehittämään valikoimaamme niin, että klassikot pidetään ja niiden ohella kehitetään uusia ratkaisuja perheille, Paju taustoittaa.

Poutun omalla brändillä halutaan markkinoida yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita, jotka helpottavat ja nopeuttavat arjen ruoanlaittoa.

– Esimerkiksi rouheet ja suikaleet -segmentissä olemme markkinajohtaja yli 30 % markkinaosuudella. Nopeat-sarjaan olemme tuomassa myös uusia ratkaisuja, reseptit ovat työn alla, Paju paljastaa.

Virolaisen emoyhtiön ansiosta markkinoille on tuotu suomalaisessa kontekstissa vähän eksoottisempiakin lihavalmisteita, kuten peura- ja hirvileikkeleitä.

Horecaa ja Muuta kehitetään

Horeca-sektorilla on ollut pitkään hiljaista koronapandemian aiheuttamien rajoitusten takia, mutta pikkuhiljaa ala on heräämässä eloon. Paju kertoo, että Pouttu näkee horecassa paljon kasvupotentiaalia. Korona-aika on käytetty ammattikeittiöille tarjottavan valikoiman kehittämiseen.

– Elämme toivossa, että elämä palautuu normaaliksi jossain vaiheessa. Olemme vahvistaneet omaa horeca-organisaatiota ja haemme siltä puolelta vahvaa kasvua sekä kypsissä että pakastetuissa tuotteissa, toimitusjohtaja sanoo.

Myös Meeatin Muu-kasviproteiinien valmistukseen ja tuotekehitykseen investoidaan Kannuksen tuotantolaitoksella, sillä tuotteiden kysyntä kasvaa voimakkaasti ja vienti on lähtenyt vetämään hyvin. Meeat uutena yhtiönä keskittyy kehittämään nimenomaisesti vientiä kohdemaina Baltian maat sekä Ruotsi, Tanska ja Norja.

– Kasviproteiinit ovat uusi kasvun mahdollisuus. Niissä on tärkeää, että tuotteet maistuvat hyvälle. Muu-tuotteet on kehitetty sellaisiksi, että niiden maku ja tekstuuri muistuttavat lihaa, jotta ne maistuvat myös lihasyöjille ja tarjoavat vaihtelun mahdollisuuden, Paju kuvailee.

Sertifikaatit laadun takeena

Liha-alalla hygieniaa on aina valvottu tiukasti, mutta nykyään järjestelmällinen laadunvalvonta ulotetaan yhä useammin yrityksen koko toimintaan. Poutulla on käytössä kaksikin elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää, jotka varmistavat toiminnan laatua kokonaisvaltaisesti.
Paju kertoo, että jo entuudestaan käytössä olleen FSSC-laatusertifikaatin lisäksi Pouttu sai tämän vuoden alussa brittiläisen BRC-laatusertifikaatin, ensimmäisenä liha-alan yrityksenä Suomessa.

– Olemme siitä erityisen ylpeitä. BRC-sertifikaatin eteen on tehty paljon töitä, ja porukka on sitoutunut siihen. Tietyt asiakkaat vaativat laatusertifikaattia, mutta se toimii myös toisin päin, eli me seuraamme koko ajan omia toimittajiamme, että heillä on kaikki kunnossa, Paju kertoo.

Myös Kannuksen tuotantolaitoksen energiaratkaisu on edistyksellinen, sillä tehtaan käyttämä energia on jo pari vuotta tuotettu tuulivoimalla fossiilisen polttoaineen sijaan. Tuulivoimaa käyttämällä yhtiö haluaa pienentää hiilijalanjälkeään.

Lihakulttuureissa pieniä eroja

Suomalaisen lihayhtiön virolaiselta toimitusjohtajalta on lopuksi kysyttävä, miten maiden liharuokakulttuurit suhteutuvat toisiinsa? Paju toteaa, että suuria eroja ei ole, mutta pieniä eroavuuksia on esimerkiksi siinä, mitä lihatuotteita syödään eniten.

– Virossa suoleen tehdyt tuoremakkarat ovat erittäin suosittuja, mutta Suomessa ne eivät ole oikein löytäneet markkinarakoa. Yhteistä molemmille maille on se, että lihankulutus per capita on pienessä laskussa, mutta broilerin ja valmisruokien kulutus kasvaa, hän kertoo.

Juhlasesonkien liharuoissa on niin ikään eroja. Esimerkiksi jouluna virolaisten ruokapöytää ei korista iso kinkku, vaan ankka tai hanhi. Joulupöydässä on oltava myös lihahyytelöä. Sen sijaan suomalaisille tutut jouluherkut, kuten lipeäkala ja juureslaatikot, eivät kuulu sikäläiseen jouluperinteeseen.

Entä mikä on Janno Pajun oma lempiliharuoka?

– Ensimmäisenä mieleen tulee naudan maksa. Sitä ei tule syötyä usein, mutta se on herkullista. Jotain liharuokaa syön aika usein, joskin nykyään harvemmin kuin ennen, Paju toteaa.

—————-

Kannuksen Lihakauppa kertoo yhteishengestä

Poutun toimitusjohtaja ei taida syöttää pajunköyttä kehuessaan yhtiön tiimihenkeä. Yhteen hiileen puhaltamisesta kertoo myös yhtiön tehtaanmyymälä, Kannuksen Lihakauppa, jonka henkilökunta on kunnostanut talkootyönä.

Lihakauppa remontoitiin alkukesästä 2018 vanhaan kyläkauppaan, joka sattui sijaitsemaan ihan Poutun tehdasalueen portin vieressä. Operatiivinen johtaja Pirkko Rahkonen Poutulta kertoo, että kipinä projektiin lähti samana vuonna lanseeratusta Kannuksen Lihakauppa -brändistä.

– Henkilökunta oli monesti kommentoinut, että tyhjä kiinteistö olisi hyvä kaupan paikka. Brändin innoittamana yhtiö osti rakennuksen, ja remontoimme sen lattiasta kattoon talkootyönä. Oma kunnossapito-osasto teki osan ammattitöistä, vain osa ostettiin ulkoa. Se oli aika hieno ponnistus, Rahkonen muistelee.

Hän oli itsekin mukana muun muassa maalaamassa kattoa, pesemässä ikkunoita, kantamassa tavaroita ja keittämässä kahvia. Rahkonen arvioi, että henkilöstöä motivoi yhteiseen projektiin keskipohjalainen talkooperinne.

– Se on tällä seudulla tapa toimia, esimerkiksi tanssilavoja ja urheiluseuroja, on pyöritetty talkovoimin kautta historian, hän toteaa.

Näytetuotteet kiinnostavat

Rakennuksen perusteellinen kunnostus tehtiin alle kahdessa kuukaudessa, ja Kannuksen Lihakaupan avajaisia vietettiin juhannuksen alla.

Tilaisuus oli iso yleisötapahtuma ja veti niin hyvin väkeä, että erilaisia tapahtumia järjestettiin Lihakaupalla myöhemminkin – oli huutokauppaa ja pomppulinnaa lapsille. Kunnes koronapandemia iski.

– Järjestämme varmasti tapahtumia taas jatkossa, kun koronatilanne sallii, Rahkonen lupaa.

Kannuksen Lihakauppa on löytänyt hyvin asiakkaansa. Vakiokävijät ovat paikallisia, ja kesällä myös lomalaiset ovat asioineet kaupassa tiuhaan. Poutun perustuotteiden lisäksi Lihakaupassa on tarjolla monia uutuuksia sekä näytetuotteita.

– Näytteet kiinnostavat asiakkaita; joskus he kyselevät, milloin jotain näytetuotetta taas saa, kun oli niin hyvää. Lihakauppa toimii meille myös tuotekehityksen palautekanavana, Rahkonen huomauttaa.

Lue myös: https://www.lihakeskusliitto.fi/tapolan-myyntijohtajan-valttikortit/