Matkailu- ja ravintola-ala on luisumassa yhä syvempään kriisiin − MaRa esittää nopeita korjaustoimia

Liha ja ruoka 1/2022  Teksti: Niina Jormanainen  Kuvituskuvat: Shutterstock, Timo Lapin kuva: MaRa

Matkailu- ja ravintola-ala on yksi koronakriisin suurkärsijöistä. Alaan kohdistuneet rajoitukset ovat velkaannuttaneet yritykset, ja ala sinnittelee viimeisillä voimillaan. Paljon pelätty konkurssiaalto on lähempänä kuin koskaan. Toimiala on myös menettänyt synkimmän arvion mukaan yli 20 000 osaajaa muille aloille, minkä odotetaan jatkossa haittaavaan alan kasvua.

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet ravintola- ja matkailualalla loputonta suossa tarpomista. Koronarajoitukset ovat kohdistuneet kerta toisensa jälkeen alaan, ja nyt tätä juttua kirjoitettaessa tammikuussa ravintola-alalla odotetaan henkeä pidätellen, määrätäänkö ravintolat jälleen sulkemaan ovensa kokonaan.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että tämä täyssulku voisi olla monelle ravintolalle viimeinen isku.

− Tämä täyssulku olisi ravintoloille aikaisempia pahempi, sillä ravintolat ovat koronakriisin takia pahasti velkaantuneita. Myös yhteishenki varsinkin isojen vuokranantajien puolelta puuttuu nyt kokonaan. Kun vielä kriisin alussa vuokranantajat auttoivat ravintoloita vuokranalennuksilla, niin nyt tällaista apua ei ole enää luvassa, vaan vuokria korkeintaan suostutaan siirtämään, Lappi sanoo.

MaRassa on ennakoitu ravintoloiden konkurssiaaltoa jo jonkin aikaa. Lappi kertoo, että suurelta aallolta on vielä toistaiseksi vältytty, kiitos velkojien pitkämielisyyden. Nyt Lappi on kuitenkin seurannut huolestuneena, miten konkursseja ja ravintoloiden lopetusilmoituksia on alkanut tulla tämän vuoden alussa.

− Ennen joulua tehdyt koronarajoitukset, joissa ravintoloiden anniskelu säädettiin lopetettavaksi kello 17.00, merkitsi lomautuksia tuhansille ravintola-alan ihmisille. Kokonaissulku tarkoittaisi yli 50 000 henkilön lomauttamista, sillä ravintoa-alalla työskentelee yhteensä 85 000 ihmistä, kun lasketaan yhteen työntekijät ja yrittäjät.

Koronakriisi on myös ajanut ravintolat ennen näkemättömään työvoimapulaan. Lomautettujen ihmisten vaihtaessa alaa ollaan tilanteessa, joka haittaa ravintoloiden arkea tuntuvasti. Tarkkaa alanvaihtajien lukumäärää ei ennen kriisin loppua voi tietää, mutta Lappi arvioi, että matkailu- ja ravintola-alalta on siirtynyt 10 000-25 000 henkilöä pois, ravintoloista suurin osa.

– Jatkuva epävarmuus ja lomautukset ovat saaneet monen vaihtamaan alaa. Nämä omikron-aallon rajoitukset, mahdollisesta täyssulusta puhumattakaan, syventävät alan työvoimapulaa entisestään. Nyt jo tiedetään, että kun kriisi on ohi, niin työvoimapulasta tulee alan kasvun este. Ei pystytä pitämään kaikkialla ravintoloita auki ja tarjoamaan sellaista palvelua kuin haluttaisiin.

Timo Lapin mukaan tärkein keino ravintola-alan koronakriisistä ulospääsyyn on, että ihmiset ottavat rokotukset. 

MaRa esittää: jatkossa ravintolaan vain rokotettuja

Lappi kuvailee tilannetta todella synkeäksi, ja toimiala tarvitsisi ulospääsyyn järeitä toimia.  MaRa onkin esittänyt valtioneuvostolle, että tulevaisuudessa, niin kauan kuin koronakriisiä vielä kestää, ravintoloihin ja tapahtumiin ei pääsisi negatiivisella koronatestillä vaan vain rokotepassilla. Näin MaRan mukaan voidaan parhaiten suojella rokottamattomia ihmisiä, ilman että se tapahtuu ravintola- ja tapahtuma-alan kustannuksella.

– Näen, että tämä ikävä toimenpide on ainoa keino, jolla ravintola- ja tapahtuma-alan työntekijät saavat tehdä työtänsä ja yrittäjät yrittäjätuloa. Ei voida olettaa, että ravintoloiden sulut ja rajoitukset jatkuvat vielä kuukausia, ehkä vuosiakin. Rokottamattomia yli 12-vuotiaita on kuitenkin vielä yli puoli miljoonaa.

Ruoan kotiin tilaaminen ei helpota juurikaan alan ahdinkoa

Korona-aikana moni ravintola alkoi toimittaa ruokaa asiakkaille kotiin, kun ravintoloiden asiakasmäärää on rajattu tai tilat ovat olleet suljettu. Vastoin kuin moni ehkä ajattelee, tämä konsepti on pelastanut ravintoloiden taloustilannetta vain vähän.

− Käytännössä kuljetuksista vastaa monin paikoin kuljetusyritys, esimerkiksi Wolt, mikä on aiheuttanut ravintoloilla lisää haasteita. MaRa on juuri tekemässä kilpailuvirastolle selvityspyyntöä Woltin määräävästä markkina-asemasta ja hinnoittelusta, joka pakottaa ravintolat myymään ruoka-annoksen samalla hinnalla silloin kun Wolt kuljettaa sen ja silloin kun asiakas syö ravintolassa tai hakee ruoan itse. Kun Woltin komissio on 30 %, niin jokainen ymmärtää, että Woltin kautta menevät annokset ovat matalakatteiselle ravintola-alalle tappiollisia. Woltilla on sinänsä oikeus hinnoitella palvelunsa siten, kuin se haluaa. Siihen meillä ei ole mitään sanomista. Kysymys on juridiikasta: voiko Wolt pakottaa sopimusehdolla ravintolat myymään annoksen samalla hinnalla kuin jos asiakas nauttii annoksen ravintolassa tai hakee sen itse.

MaRa toivoo: ottakaa rokotukset!

Timo Lapin mukaan tärkein keino ravintola-alan koronakriisistä ulospääsyyn on, että ihmiset ottavat rokotukset. Pitäisi ymmärtää, että kyseessä ei ole henkilökohtainen asia, vaan yhteiskunnallinen velvollisuus yhteiskuntaa ja toisia ihmisiä kohtaan.

− Jatkuvilla rajoituksilla ravintola-ala ei pääse nousemaan. Myös etätyösuositus on myrkkyä alamme lounaspaikoille. Jos ihmiset jäävät kriisin jälkeenkin pysyvästi ainakin puoliksi etätöihin, niin moni henkilöstöravintola joutuu sulkemaan ovensa. Onneksi kriisin keskellä on tapana hieman liioitella trendejä, joten katsoisin rauhassa tätä kuitenkin sitten, kun kriisi on viimein ohi. Ravintolasta saatava, terveellinen lounas on kuitenkin monelle iso ilo.

Lapin mukaan ala tarvitsee selviytyäkseen myös kipeästi riittäviä rahallisia tukia rajoitustoimien kompensoimiseksi.

− Seuraamme aktiivisesti myös muiden maiden ravintola- ja matkailualaa Eurooppajärjestön kautta. Suomen tuet ovat selvästi alhaisempia kuin muissa Pohjoismaissa.  Meillä rajoitukset ovat olleet ankaria ja niitä kompensoivat tuet heikkoja.

Lapin mukaan korona-aika on ollut toimialalla yhtä alamäkeä, josta on vaikea hakea ilonpilkahduksia. Pientä toivoa tuo, että MaRan Taloustutkimus Oy:llä teettämän kyselyn mukaan ravintoloiden tärkein asiakasryhmä 20−30-vuotiaat ovat valmiita lisäämään ravintolapalveluiden käyttöä koronan jälkeen. Lappi uskoo, että koronaa edeltänyt hyvä kasvu voi palata ja että ravintolapalveluiden käyttö monipuolistuu, niin että ravintoloista haetaan yhä enemmän ruokaa myös kotiin.

Terveisiä liha-alalle

Lappi kokee, että ravintola-ala on tiiviisti liha-alan kanssa samassa veneessä ja että alalta löytyy liha-alalle tukea. Lappi nostaa esille Helsingin kaupungin taannoisen päätöksen lopettaa lihan tarjoilu omissa tilaisuuksissaan.

− Paheksumme voimakkaasti tämän kaltaisia yhdestä näkökulmasta tehtyjä päätöksiä. Päätös on tyypillinen tämän ajan päätös, jossa ei oteta huomioon, millaisia vaikutuksia sillä on maaseudun elinvoimaisuuteen ja kotimaiseen tuotantoketjuun. Siinä aloilla on kohtalonyhteys, myös ravintola-alalla kotimainen liha on todella tärkeä.

Entäpä, olisiko MaRalla jotain toivetta liha-alalle?

− Toivomme elintarvikeyrityksiltä ymmärrystä alamme ahdinkoon. Meidät on polkaistu maanrakoon ja meidän taloustilanne on todella heikko, Lappi kiteyttää.

Matkailu- ja ravintola-ala Suomessa

– Vuonna 2019 Suomessa oli 13473 ravintolaa (toimipaikkaa).

– Majoitus- ja ravintola-alalla työskenteli yli 95 000 ihmistä vuonna 2019. Matkailualat työllistävät enemmän kuin esimerkiksi maatalous- tai elintarviketeollisuus.

− Koronapandemian vaikutus on dramaattinen. Vielä tammi-helmikuussa 2020 liikevaihto kasvoi sekä majoituksessa että ravitsemistoiminnassa noin 5 prosenttia.  Vuoden 2021 tammi-syyskuussa majoitustoiminnan liikevaihto laski 42 % ja ravitsemistoiminnan laski vastaavasti 20 % verrattuna vuoden 2019 tammi-syyskuuhun.