Lihateollisuus työnantajana: Myyntijohtajan valttikortit

Mustamakkara on ollut lapsesta saakka yksi Lasse Järvisen lempiruoista. Äiti haki sitä aina torstaisin Kankaanpään torilta, ja pikkupoika söi herkkua hyvällä ruokahalulla. Ei tainnut poika silloin arvata, että reilut 30 vuotta myöhemmin hänen vastuullaan olisi, että uudetkin sukupolvet saisivat lautaselleen tuota Tapolan perinteistä herkkua. Eivät lihanjalostushommat tosin vieraita perheessä olleet, sillä Järvisen äidin äidin sisaruksilla oli kaksi lihayritystä, Maalaistuote Vataja ja Lihajaloste Korpela.

Ensikosketuksen liha-alan töihin Järvinen saikin Lihajaloste Korpelassa.

− Neljäntoista vanhana halusin tietokoneen. Äiti sanoi, että jos rahaa haluat, niin mene kesätöihin. En muista, miksi valitsin Korpelan, ehkä siellä oli enemmän sukulaisia töissä, Järvinen muistelee.

Tuosta kesästä alkoi Järvisen parinkymmenen vuoden työura Korpelassa. Ensiksi kesäisin, sitten kauppatieteen yliopisto-opintojen ohessa ja lopulta päätoimisesti. Järvinen kehuu ensimmäisiä kesiä todella hauskoiksi kokemuksiksi.

− Aloitin ihan pohjalta ja muun muassa pakkailin tuorelihapuolella leikkuusta yli jääneitä nahkoja ja silavia jäihin. Siinä sivussa kuuntelin vähän vanhempien poikien puheita, sellaisia joita ei 14-vuotiaan ehkä olisi kuulunut kuunnella. No, oppihan siinä elämästä kaikenlaista, Järvinen nauraa.

Kesä kesältä hommat vaihtuivat vastuullisempiin ja vähitellen Järvinen oppi koko makkaranteon jalon prosessin. Kokopäiväisesti Järvinen aloitti Korpelalla työt valmistumisensa jälkeen ja eteni vuonna 2012 ensin myyntipäälliköksi ja vuonna 2015 myyntijohtajaksi.

Siinä vaiheessa Järvinen tunsi Lihajaloste Korpelan kuin omat taskunsa, ja pikkuhiljaa hänellä heräsi halu nähdä muutakin.

− Aloitin ihan pohjalta ja muun muassa pakkailin tuorelihapuolella leikkuusta yli jääneitä nahkoja ja silavia jäihin. Siinä sivussa kuuntelin vähän vanhempien poikien puheita, sellaisia joita ei 14-vuotiaan ehkä olisi kuulunut kuunnella. No, oppihan siinä elämästä kaikenlaista, Järvinen nauraa.

Tapolan myyntijohtajaksi 2019

Ensiksi tie vei Järvisen kokonaan pois liha-alalta, ja hän toimi hetken toimitusjohtajana salaatteja, yrttejä ja herkkusieniä kasvattavassa Honka holding -konsernissa. Tämä työ ei kuitenkaan tuntunut Järvisestä omalta, ja kun Tapolassa aukesi myyntijohtajan paikka vuonna 2019, hän haki sitä.

− Sain paikan ja ensimmäiset työpäivät vietin IFFA-messuilla Tapolan toimitusjohtajan Kristian Tapolan kanssa. Kristian tuumasi, että voidaan hyvin aloittaa tutustuminen siellä, kun toimistolla on aina niin paljon työpainetta.
Kahdessa vuodessa Tapola on alkanut tuntua Järvisestä jo kodilta. Viime vuonna Tapolan liikevaihto kasvoi 370 000 eurolla, vaikka korona kuritti esimerkiksi palvelutiskeistä myytävän mustanmakkaran myyntiä oleellisesti. Tämäkin vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin ja myynnit ovat kasvaneet tammi-maaliskuussa yli 10 prosentilla. Kasvua on tuonut muun muassa erittäin hyvin myyneet Abu Fuad -tuoteperheen tuotteet, kuten kebablastu ja erilaiset kebabkastikkeet.

− Kesäksi Abu Fuadin tuoteperheeseen on tulossa kaksi uutuutta: kebabmakkara ja kebabpihvi. Tapolan valtteja ovat juuri tällaiset tuotteet, joita ei muilla ole. Olemme sen verran pieni yritys, ettemme voi kilpailla tehokkuudella tai hinnalla, vaan meidän pitää tehdä jotain erilaista.

Erottautumiseen liittyy myös Tapolan viime vuonna lanseerattu luomutuotteiden sarja. Luomu on koko ajan kasvava markkina mutta kovin monella lihajalostajalla ei ole luomutuotteita. Järvinen kertoo, että Tapolan luomutuotteisiinkin on tulossa kesällä uusi tuote: luomumakkarapihvi.

− Odotamme Tapolan luomutuotteiden myynnin vielä kasvavan. Niiden myynti ei ole koronan takia lähtenyt niin hyvin käyntiin, koska korona sulki viime vuonna pääkaupunkiseudun enkä päässyt käymään sen seudun kaupoissa henkilökohtaisesti. Startti ei siis ollut niin hyvä ja edelleenkin tilanne on vähän sekava. Olisi tärkeää päästä maistattamaan luomutuotteita kauppoihin, jotta ne tulisivat kuluttajille tutuiksi. Meillä on siellä hyviä kontakteja valmiina, kunhan vaan korona hellittää.

Sydän sykkii myyntityölle

Järvinen kertoo, ettei hänestä ole pelkkien numeroiden pyörittelijäksi vaan parasta hänen ammatissaan on ihmisten kohtaaminen myyntityössä. Iso osa Järvisen työajasta kuluukin asiakasvierailuilla kaupoissa. Järviselle on tosi tärkeää pysyä kärryillä yksittäisen kaupan maailmasta ja tietää, mitä siellä tapahtuu. Hänellä on tapana käydä kaupoissa säännöllisesti, ja välillä myyntijohtajan aika on ollut todella tiukilla. Nyt aikapulaan on luvassa toukokuussa iso helpotus, kun Tapolalla aloittaa uusi työntekijä.

− Tulevaisuudessa minulle jää vain ne Keskon kaupat, jotka ovat lähellä Kankaanpäätä ja Tapolan tehdasta. Laskin, että alueella on 59 kauppaa, joten voin kiertää niissä säännöllisesti kuuden viikon välein ja niin että viikkoa kohden tulee maksimissaan kolme reissupäivää. Se on muiden töiden ohella sopiva määrä, vaikka kyllä rakastankin myyntityötä ja sitä että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Järvisen valttikortit liha-alan kovassa kilpailussa

Mitään normaalia työpäivää Järvisellä ei oikeastaan ole. Asiakaskäyntien lisäksi aikaa kuluu sopimuksiin ja tarjouksiin. Nyt tehdään kauppaketjujen tarjouksia täksi jouluksi.

− Vuosi rullaa jaksoissa eteenpäin. Taustalla pyörii aina valtakunnannalliset tarjoukset ja sitten on pienempiä asiakkuuksia. Tarjousten lisäksi myös tuotekehitys on tärkeä osa työtäni. Tuotekehityksessä eletään jo vuoden 2022 pääsiäistä ja kesää. Tehdään siis tavallaan kahta vuotta rinnakkain.

Järvisestä hänen työnsä parasta antia on vastuun ja vapauden toimiva liitto.

− Tykkään vastuusta, mutta tärkeintä minulle on vapaus päättää itse asioista ja työn rytmityksestä. Toki kauppa määrää aikatauluja ja tuo vuoteen järjestelmällisyyttä.

Parhaiksi avuikseen kovassa kilpailussa Järvinen kokee sen, että tuntee oman työhistoriansa kautta alan koko toimitusketjun sekä työvaiheet ruohonjuuritasolta saakka. Lisäksi vahva kaupallinen koulutus antaa Järviselle hyviä valttikortteja kilpailijoihin nähden.

− Valmistaudun myyntiin aina huolella ja seuraan markkinaa ahkerasti. Myyntijohtajan on tunnettava tarkasti ne tuotteet, joihin meidän tuotteitamme verrataan. Uskaltaisin väittää, että myyntityötä varten käytän noin nelinkertaisen ajan valmisteluihin ja tilastojen analysointiin.

Kovaan kilpailuun vaikuttaa Järvisen mukaan olennaisesti myös se, että Suomessa kaksi kauppaa sanelevat pitkälti sen, mitä ihmiset syövät. Välillä tuotteiden myyntiin saaminen on pienestä kiinni.

– Toinen haaste on tietysti kehittää tuotteita, jotka ovat aivan uniikkeja uutuuksia. Toisinaan tuntuu, että kaikki on jo keksitty.

Teksti: Niina Jormanainen

Kuva: Wille Nyyssönen / Mainostoimisto Bananas