Lihateollisuus työnantajana: Huoltoinsinööri tuntee koneet

Viime viikolla Seinäjoella, sitä edellisellä Tampereella. Ensi viikolla Kouvolassa ja Jyväskylässä. Oratin huoltoinsinöörin Tomi Pelanderin työ vie asiakkaiden luokse eri puolelle Suomea.

− Olen reissussa noin puolet työajasta ja asiakkaiden kohtaaminen onkin parasta tässä työssä. Korona-aikana olemme tehneet ennakoivia huoltoja vähän vähemmän, mutta sen sijaan uusien koneiden asentaminen on ollut vilkasta. Juuri olin viikon reissussa asentamassa konetta isolle lihatalolle, Pelander kertoo.

Huolto mukana jo myyntivaiheessa

Oratilla huolto on mukana useimmiten jo koneen myyntiprosessissa. Silloin voidaan jo alkumetreillä ottaa huomioon huollon näkemys siitä, millainen linjakokonaisuus olisi teknisesti sopiva juuri kyseiselle asiakkaalle. Samoin voidaan katsoa, millaisia varaosia tarvitaan koneen mukana ja että koneen dokumentaatio on kunnossa.

− Kun sitten lähden asentamaan uutta konetta, tiedän tarkalleen, mitä on tilattu. Asiakkaan luona puran koneen ensiksi lavalta ja vien sen tuotantotilaan. Sitten kone pestään ja tarvittaessa kasataan. Kun kaikki on valmista, on vuorossa asiakkaiden koulutus, mikä on iso osa työtäni. Koulutuksessa opiskellaan koneen toimintaa ja tehdään yhdessä tuotannossa testejä. Usein asiakkaat myös soittavat asentajalle jälkeenpäin ja kysyvät apua.

− Tälle työlle on ominaista, että työrupeamat voivat venyä. Asiakkaalta lähdetään vasta sitten, kun homma on valmis. Työ vaatiikin hyviä hermoja, malttia ja asiakaspalveluhenkisyyttä.

Uuden koneen asentaminen ja käyttöönotto ei ole hätäisen miehen hommaa. Koko käyttöönotossa voi mennä yhdestä päivästä jopa viikkoon vähän sen mukaan vaihdellen, onko Pelanderilla joku auttamassa asennuksessa. Hän kertoo, että isojen koneiden asennus vaatii yleensä kaksi miestä Oratilta ja mielellään vielä apuja asiakkaalta.

− Tälle työlle on ominaista, että työrupeamat voivat venyä. Asiakkaalta lähdetään vasta sitten, kun homma on valmis. Työ vaatiikin hyviä hermoja, malttia ja asiakaspalveluhenkisyyttä.

Isältä pojalle

Pelanderin huoltoalalle toi aikoinaan suuri kiinnostus elektroniikkaan ja mekaniikkaan.

− Olen tykännyt ihan pienestä asti purkaa ja kasata laitteita. Aina oli jokin projekti meneillään. Puhdistin kavereiden VHS-videoita ja sellaista. Kiinnostus koneisiin ja laitteisiin tuli isältä perintönä, kun hänkin teki pitkän uran teollisuuden kunnossapidossa. Nyt seuraan mielenkiinnolla, miten 12-vuotias poikani osoittaa kiinnostusta tekniikkaan. Uusimpana isä-poikaprojektina meillä on meneillään tietokoneen rakentaminen. Poika halusi sellaisen rakentaa, ja minä autan häntä siinä.

Koulutukseltaan Pelander on automaatioasentaja ja elektroniikan työteknikko. Lisäksi hänelle on kertynyt opintoja ammattikorkeakoulusta automaatioinsinöörin linjalta. Pelander kokee saaneensa koulutuksistaan erinomaiset eväät erilaisten koneiden huoltoon.

− Olen ollut tyytyväinen omiin opiskeluihini. Olen kuullut, että nykyään ammattikoulun koulutus on muuttunut. Se voi olla syy siihen, että alalta puuttuu osaajia.

Työ opettaa

Hyvän pohjakoulutuksen lisäksi työ on tärkein opettaja huoltoinsinöörin työssä. Pelander on uransa varrella ehtinyt huoltaa niin kodinkoneita, elektroniikkaa, työstökoneita, painoalan laitteita kuin elintarviketeollisuuden koneitakin ja kertoo kaikkiin koneisiin liittyvän samoja lainalaisuuksia.

− Mekaniikan tuntemus auttaa ymmärtämään kaikkia koneita. Eivät koneet tietenkään samanlaisia ole, vaan esimerkiksi röntgenlaitteessa ja rasiapakkauskoneessa on omat juttunsa. Koneet myös muuttuvat hiukan koko ajan, kun laitevalmistajat tekevät niihin muutoksia. Kärryillä pysyy työtä tekemällä, ja meillä on säännöllisesti päämiestemme asiantuntijoiden pitämiä koulutuksia.

Laitealalla on kova kilpailu niin asiakkaista kuin työntekijöistäkin. Oratille Pelander tuli kolme vuotta sitten keskiraskaan konepajan leivistä, jossa hän toimi kunnossapitopäällikkönä. Helsingin Herttoniemessä vuodesta 1975 toiminut Orat on tunnettu elintarviketeollisuuden koneista, tarvikkeista ja raaka-aineista. Konemyynnin osuus on Orat Oy: n liikevaihdosta noin kaksikolmasosaa, ja asennus- ja huoltotoiminta on erittäin tärkeä osa koneiden kokonaistoimitusta.

− Oratilla on paljon hyviä asiakkaita ja työni on mukavan vaihtelevaa. Tykkään myös siitä, että koko ajan oppii jotain uutta. Tylsää päivää ei ole. Myös hyvä palaute asiakkailta kannustaa, Pelander listaa työnsä hyviä puolia.

Yksinäinen cowboy

Huoltotyön varjopuoleksi Pelander mainitsee sen, että huoltojen tekeminen on välillä yksinäistä. Työtä tehdään paljon yksin, jolloin on myös ongelmiensa kanssa aika yksin. Työssä vaaditaankin hyvää itsetuntoa ja uskallusta tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Isoissa ongelmissa apua on onneksi saatavilla.

− Nykykoneet kertovat hyvin paljon itse virheilmoituksessa, mikä niissä on vikana. Ennen oli relekoneita, ja niissä kun meni rele hajalle, niin viallista relettä sai hakea joskus kokeilemalla kauankin. On kuitenkin tilanteita, jolloin vika ei selviäkään ihan helposti, ja silloin on otettava yhteyttä päämieheen tai laitevalmistajaan. Useimmiten sieltä saa ainakin suuntaa antavaa apua ja ongelma ratkeaa.

− On aina hyvä fiilis, kun on saanut hommat tehtyä ja asiakas on tyytyväinen. Silloin on hyvä hetki kääntää oman auton nokka kohti kotia.

Teksti ja kuva: Niina Jormanainen