Lihakeskusliiton kannanotto: Liha on poliittista

Helsingin kaupunki julkisti marraskuun alussa päätöksen, jonka mukaan kaupungin tilaisuuksissa tarjoillaan jatkossa vain sesongin mukaista kasvisruokaa ja vastuullisesti pyydettyä lähikalaa. Kahvin kanssa tarjotaan kauramaitoa.

Päätös ei syntynyt demokraattisesti vaan se oli virkamiespäätös. Kaiken lisäksi jälkeenpäin ilmoitettiin, ettei se koske pormestarien vieraita.

Päätöksestä on syntynyt melkoinen mediakohu. On syntynyt vaikutelma, että päätös ei perustu muuhun kuin lihanvastaiseen aatteeseen. Jos kaupunki olisi halunnut alentaa vaikkapa tarjoilun hiili- tai vesijalanjälkeä, se olisi asettanut niihin liittyviä kriteerejä. Nyt näin ei toimittu, vaan määrätyt tuoteryhmät leimattiin epäsopiviksi. Yleensä näin toimitaan maissa, joissa valtaa pitävät uskonnolliset fundamentalistit.

Liha-alan sisäisissä keskusteluissa päätös on otettu vastaan melko rauhallisesti. Alalla jäädään seuraamaan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Ihan varmasti nimittäin tapahtuu, sillä liha on erittäin poliittinen aihe ja herättää voimakkaita tunteita. Tutkimusten (mm. Lihatiedotuksen vuosittain teettämän ”Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2020” -kyselyn tulosten perusteella lihan asema suomalaisten ruokalautasilla on edelleen melko vakaa. Enimmällä osalla väestöstä lihan käyttö on säilynyt ennallaan ja 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Lihaa syödään erityisesti hyvän maun ja ravintosisällön, varsinkin proteiinipitoisuuden takia. Äänestäjät siis haluavat syödä lihaa jatkossakin.

Viime eduskuntavaaleissa viimeiset päivät ennen vaaleja olivat kutkuttavan jännittäviä. Ennakkokyselyjä johtanut SDP oli tuonut keskusteluun lihavero-aiheen. Se ei miellyttänyt kansalaisia, ja SDP:n johto suli vauhdilla. Lihan puolustajat nousivat gallupeissa. Joidenkin arvioiden mukaan vaalien tulos olisi ollut erilainen, jos ne olisi pidetty vain 1-2 päivää myöhemmin.

Eri elintarvikeryhmiin kohdistuvat verot eivät ole menestyneet myöskään EU-tarkastelussa. Suomi joutui poistamaan makeisveron, sillä sen todettiin haittaavan kilpailua. Vero oli syrjivä, ja muutenkin hankala ja kallis hallinnoida.

Kukaan taho ei ole tosissaan uskaltanut tuoda lihaveroa uudelleen keskusteluun. Tiedossa on, että valtionvarainministeriössä tehdään erilaisia laskelmia mutta poliittisesti aihe on käytännössä mahdoton. Lihalehti suositteleekin, että ympäristöasioissa tehdään päätökset esim. standardoitujen laskentamenetelmien avulla määriteltyjen tuotekohtaisten (huom. ei tuoteryhmäkohtaisten) ympäristövaikutusten perusteella. Ja veropohjaa laajennettaessa käytetään ei-fundamentalistisia veropohjia.

 Mari Hannuksela, Lihakeskusliiton toimitusjohtaja ja Lihalehden päätoimittaja

Kuva: Shutterstock

Lue myös: Hiilineutraalia lihaa?