Jätelaki uudistui – kiertotalous vaatii yrittäjältä muovia, rahaa ja uutta ajattelua

Lihalehti 5 / 2021, Teksti Marjatta Sihvonen  Kuvat Suomen Uusiomuovi

Jätelaki uudistui niin, että muovin on kierrettävä.  Tuottajavastuullisille yrityksille uudistus tuo mittavan kustannusten nousun. Jatkossa kierrätysmaksujen porrastus tuo joustoa, jonka hyödyntämiseen yrittäjä tarvitsee uutta muoviosaamista.

Jätelain uudistuksen taustalla oleva EU:n jätesäädöspaketti edellyttää huimaa tehostusta niin yhdyskuntajätteen kuin pakkausjätteen kierrätykseen. Kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Ympäristöministeriön mukaan Suomelle vaikeimpia saavutettavia ovat muovi- ja puupakkausten kierrätystavoitteet. Muovipakkauksista puolet tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä ja 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nykyiseen verrattuna tämä tarkoittaa kierrätysmuovin määrän kaksinkertaistumista.

Kehitysjohtaja Peter Rasmussen Suomen Uusiomuovi Oy:stä tähdentää, että tavoitteissa kierrätyksellä tarkoitetaan valmistettavan uusiomuovin määrää. Kaikki keräysastiaan lajiteltu muovi ei tähän prosessin ja sitä kautta uuteen käyttöön päädy, vaikka kuluttajan kielessä keräys ja kierrätys ovat hämärtyneet tarkoittamaan samaa asiaa.

– EU harmonisoi kierrätystuloksen laskennan siten, että kaikkialla tilastoidaan uusiomuovin granulaattivalmistuksen määrä. Nyt laskentaa tehdään prosessin eri vaiheista. Nykyisiin kierrätysprosentteihin tulee siis laskua lähes kaikissa maissa. Se kiristää kierrätystavoitetta tavoiteprosenttien nousun lisäksi.

Rasmussenin mukaan tavoitteisiin ei päästä helposti.

– Pakkauspuolella on edessä erittäin, erittäin kova haaste.

Millainen muovi kelpaa? Kierrätettävyys laskee hintaa 2023 alkaen

Muovisten elintarvikepakkausten kierrätettävyys on melko huonolla tasolla. Yleisesti käytössä olevista monikerrosmateriaaleista on hankalaa tehdä uusiomuovia.

Uusiomuovin valmistus edellyttää, että pakkaus on jaettavissa eri muovilaatuihin. Käytössä oleva lajitteluteknologia ei esimerkiksi pysty tunnistamaan hiilimustalla tehdystä pakkauksesta eri muovilaatuja eikä tällainen pakkaus ole siksi kierrätettävissä.

Rasmussenin mukaan paljon kierrätyskelpoisia muoveja on kuitenkin markkinoilla. Hyvänä nyrkkisääntönä on käyttää monomateriaaleja monikerrosmateriaalien sijaan aina kuin mahdollista.

Suomen Uusiomuovi Oy on laatinut oppaan kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun, jonka avulla yrityksissä voidaan parantaa pakkausten kierrätettävyyttä ja siten myös vaikuttaa jatkossa tuottajavastuun kustannuksiin.

Rasmussen painottaa, että muovipakkauksen myyjällä on oltava tieto pakkauksen kierrätettävyydestä, ja myyjän tulee myös opastaa asiakasta oikein. Tietoon on silti suhtauduttava kriittisesti.

– Ratkaisevaa on pakkauskokonaisuuden toimivuus. Jos etiketti tai kansi ostetaan eri paikasta kuin muu pakkaus, onko kokonaisuus edelleen kierrätyskelpoinen? Ei siis riitä, että tietty osa on. Ostajan on muistettava kysyä, voiko koko pakkauksen edelleen kierrättää, jos osat liitetään tällaiseen kokonaisuuteen, Rasmussen opastaa.

Tietoa muoveista on elintarvikeyrittäjälle tarjolla myös oman alan liitoissa. Tieto on rahan arvoista viimeistään 2023, kun kierrätysmaksujen porrastus astuu voimaan. Mitä kierrätyskelpoisempi pakkaus on, sitä edullisemmaksi kierrätysmaksu porrastetaan.

Kuluttajan suuntaan uusi jätelaki näkyy aluekeräyspisteiden lisääntymisenä. Muovipakkausten keruupisteiden minimimäärävaatimus nousi viidestäsadasta tuhanteen. Kiinteistöjen muovipakkausten keruupisteitä ollaan vähitellen rakentamassa, uusi lakihan edellyttää erilliskeräystä yli viiden huoneiston kiinteistöissä.

Uusiomuovin markkina kehittymässä

Muovien maailma on kasvavasta tiedosta huolimatta yhä monimutkainen. Rasmussen toteaakin, että muovin kierrätettävyyden määritelmää on yhä selkeytettävä, ja sitä ollaankin Suomen Uusiomuovissa tekemässä.

Jotta kierrätys saadaan toimimaan, on lopputuotteelle eli uusiomuoville löydyttävä myös markkina.

Suomen Uusiomuovin suunnitteluoppaassa otetaankin huomioon lajittelu- ja prosessointiteknologioiden lisäksi koko käytännön kaari: pakkauksen tulee olla kerättävissä, lajiteltavissa, prosessoitavissa, ja mikä tärkeintä, lopputuotteella eli uusiomuovigranulaatilla on oltava kysyntää.

– Ei riitä, että käyttökelpoisuus on todettu laboratoriokokein. Kierrätyksen tulee toimia isossa mittakaavassa käytännössä eli sen tuotteille on oltava kysyntää, Rasmussen tähdentää.

Suunnitteluoppaan mukaan markkinoilla on kysyntää LDPE-kalvoista, HDPE:sta eli tiheästä polyeteenistä ja PP:sta eli polypropeenisista kovista pakkauksista.

– Korkealaatuiselle mono-HDPE-muoville on kova kysyntä. Huonompilaatuisille ja vähemmän kysytyille uusiomuoveille etsitään käyttöä esimerkiksi muovilankuista, Rasmussen sanoo.

Mistä kaikesta yrittäjä maksaa? Kustannusnousun takana volyymin kasvu

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n mukaan asiakasyritysten tuottajavastuun kustannukset nousevat lakiuudistuksen myötä merkittävästi. Vuonna 2020 ne olivat noin 24 miljoonaa euroa, lakiuudistuksen siirtymäajan jälkeen vuonna 2025 arviolta 60–70 miljoonaa euroa.

Muovin osalta keräysvolyymin nousu EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on Rasmussenin mukaan kustannuksia ohjaava tekijä.

– Mitä enemmän kerätään ja kierrätetään, sitä enemmän syntyy kustannuksia. Volyymin kasvaessa kustannukset nousevat, vaikka tehokkuus kasvaisi. Tietysti haluamme tehdä kierrätystä mahdollisimman kustannustehokkaasti, ja sen eteen teemme töitä joka päivä.

Käytännössä maksut koostuvat aluekeräyspisteiden ylläpidosta, muovin vastaanottoterminaalien maksuista, jätekuljetuksista ja vastaanottomaksuista käsittelylaitoksissa.

Uuden lain mukaan yritysten tuottajavastuu laajenee koskemaan myös kaikkien yli viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä tehtävää pakkauskeräystä. Tuottajavastuu on rajattu kattamaan 80 prosenttia kokonaisjätekustannuksista, lopusta vastaa jätteen haltija.

Yrityskohtaisiin kustannuksiin voi vaikuttaa myös kertakäyttömuovia koskeva SUP-direktiivi, jonka avulla jaetaan kertakäyttöpakkausten, kuten take away -pakkausten, mukien ja kantokassien, aiheuttamia siivouskustannuksia. Siivouksesta vastaavat kunnat.

Yrittäjän näkökulmasta vanha ja hyvä keino kustannusten karsimiseen on ylipakkaamisen välttäminen, sillä lopullinen kustannus muotoutuu raportoidun jätemäärän mukaan.

Rasmussen ei ota kantaa siihen, miten kasvavat kustannukset vaikuttavat yritysten kannattavuuteen. Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomen kierrätysmaksut ovat yhä Euroopan alhaisimpia, jopa naapurimaa Ruotsiin verrattuna.

Kuluvan vuoden muovin kierrätysmaksut ovat kuluttajapakkauksille 234 e/t ja yrityspakkauksille 84 e/t. Ruotsissa kuluttajapakkauksen maksu voi tänä vuonna Uusiomuovi Oy:n mukaan kohota jopa 850 euroon tonnilta.

Tavoitteet vielä kaukana

Kuluttajan suuntaan uusi jätelaki näkyy aluekeräyspisteiden lisääntymisenä. Muovipakkausten keruupisteiden minimimäärävaatimus nousi viidestäsadasta tuhanteen. Kiinteistöjen muovipakkausten keruupisteitä ollaan vähitellen rakentamassa, uusi lakihan edellyttää erilliskeräystä yli viiden huoneiston kiinteistöissä.

Tästä huolimatta kierrätystavoitteiden saavuttaminen on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Suomen keräysmäärät eivät vielä riitä. Keräyspisteiden lisäys auttaa hieman, mutta suurimmat määrät tulevat jo olemassa olevista keräyspaikoista.

– Nykyisellä erilliskeräykseen perustuvalla ajattelulla tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Vuosi 2025 ei ole kaukana, Rasmussen toteaa.

Suomen Uusiomuovissa onkin voimakkaasti tuotu esiin tarvetta erotella muovipakkaukset myös polttokelpoisesta jätejakeesta. Tämä edistäisi myös fossiilivapaan energian ja kaukolämmön tuotantoa.

– Näin tehdään monessa Euroopan maassa. Me Uusiomuovissa emme sitä investointia voi tehdä, mutta painotamme, että se olisi viisas tapa toimia.

Myös kemiallisen kierrätyksen kehitykseen kohdistuu paljon odotuksia. Jos muovipakkaus voidaan kemiallisen kierrätyksen kautta palauttaa monomeerirakenteiksi, uusiomuovia voidaan käyttää enemmän elintarvikemuovina.

– Ratkaisut eivät ole yhden kikan takana, vaan kaikilla on tehtävää. Kuluttaja voi vaatia uusiomuovia, pakkaajat voivat lisätä sen käyttöä ja kierrätysprosessissa on opittava valmistamaan entistä parempaa, rohkaisee Peter Rasmussen.

Suomen Uusiomuovi Oy

  • Suomen Uusiomuovi Oy on tuottajayhteisö, jonka tehtäviin kuuluvat muovipakkausten keräysverkoston ja kierrätyksen järjestäminen ja kierrätyksen edistäminen.
  • Yli 2700 yritystä hoitaa tuottajavastuunsa Suomen Uusiomuovin kautta.
  • Yhteistyökumppaneita ovat muut tuottajayhteisöt, viranomaiset, alan järjestöt ja viestintäyritykset.
  • Opas kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun löytyy osoitteesta: http://www.uusiomuovi.fi/fin/yritykselle/kierratyskelpoinen_muovipakkaus

————————-

Yrittäjänäkökulma: ”Toivoisimme enemmän vuoropuhelua eri toimijoiden kesken”

Kysyimme järvenpääläiseltä lihajalostajalta Wurstilta, mitä uusi jätelaki yritykselle käytännössä tarkoittaa. Lihalehden kysymyksiin vastasi Wurstin tuotepäällikkö Sallamari Lempinen.

1. Miltä jätelain uudistus ja pakkausten tuottajavastuun laajeneminen näyttää yrittäjän näkökulmasta?

Muutokset tulevat erittäin nopealla aikataululla. Yritykset ja muut toimijat joutuvat reagoimaan nopeasti ja kustannukset nousevat erittäin paljon vähässä ajassa.

2. Onko teillä jo tähän mennessä erityisesti panostettu muovin kierrätykseen?

Meillä on aina ollut käytössä hyvin ohuet kalvot esimerkiksi siivupakkauksissamme. Viime aikoina olemme myös luopuneet hiilimustasta muovista osassa tuotteitamme sekä vaihtaneet rasioita kierrätettäviin PP-rasioihin.

Kokemus on osoittanut, että muutoksissa ei kannata hätiköidä. Esimerkiksi musta muovi tuomittiin huonoksi, mutta nyt on kuitenkin kehitetty hiilimustatonta mustanväristä muovia, joka sopiikin kierrätykseen. Seuraamme toki kehitystä ja haluamme toimia vastuullisesti sekä ympäristöasiat huomioiden. Pienenä yrityksenä voimme reagoida nopeasti, kun olemme päätöksen tehneet.

3. Onko tietoa muovilaaduista tarpeeksi ja onko kierrätettäviä ratkaisuja hyvin saatavilla?

Tietoa muutoksista on saanut vaihtelevasti ja tieto saattaa vanhentua nopeasti. Eri toimijat voivat myös antaa tietoa eri näkökulmasta, riippuen omista tavoitteistaan. Pienillä yrityksillä ei ole käytössä omaa pakkausosastoa, joka voisi keskittyä selvittämään ainoastaan tätä asiaa.

Meille suurimmassa roolissa ovat kalvon- ja rasiantoimittajamme, joiden kanssa olemme pitkään olleet yhteistyössä. Heillä on usein paras tietämys esimerkiksi muualla Euroopassa kehitteillä tai käytössä olevista materiaaleista ja teknologioista. He tuntevat myös hyvin meillä käytössä olevat koneet ja tietävät, mitä mahdollisuuksia näissä on. Toivoisimme juuri enemmän vuoropuhelua eri toimijoiden kesken, jotta yhdessä voitaisiin kehittää kierrätykseen sopivia materiaaleja.

Elintarvikkeita pakattaessa tärkeintä on tuotteen suojaaminen. Elintarvikkeita pakattaessa ei saa esimerkiksi juurikaan käyttää kierrätysmateriaaleja hygieniasyistä.

Joitain rasiamateriaaleja ja kalvoja olemme voineet vaihtaa kierrätettäviin. Osaan meillä käytössä olevista koneista ei tällä hetkellä ole saatavilla kierrätettäviä, koneisiin sopivia ratkaisuja. Kalvojen täytyisi muun muassa olla sellaisia, että ne varmistavat tuotteen säilyvyyden ja joustavat eri pakkauskokojen välillä.

Jos taas halutaan investoida uuteen pakkausteknologiaan, joka mahdollistaa kierrätettävien materiaalien käytön, se vaatii suuria investointeja. Sitä eivät pienet yritykset välttämättä pysty tässä aikataulussa tekemään.

4. Yrittäjän kustannukset nousevat vääjäämättä – tuoko maksujen porrastus parin vuoden kuluttua helpotusta?

Meillä ei ole vielä tarpeeksi tietoa porrastuksista ja siitä mitä se tulee tarkoittamaan meillä nykyisin käytössä olevilla materiaaleilla. Maksut nousivat nyt ainakin tälle vuodelle todella rajusti. Tuleeko jonkin muun materiaalin käyttö maksamaan vähemmän, mutta toisen materiaalin maksua korotetaan niin, että se kumoaa tuon edun.

Emme varmasti ennätä ottaa käyttöön kaikissa koneissamme oikeanlaisia, kierrätettäväksi luettavia materiaaleja, koska ei näitä vielä ole edes kaikkiin koneisiin tarjolla. Joten emme usko, että kokonaisuuteen porrastukset tuovat helpotusta ainakaan näin pikaisella tahdilla.

Nopein ja jopa ainoa ratkaisu joillekin toimijoille voi olla siirtää kulut tuotteiden hintoihin. Yleisesti ottaen, kun kulut nousevat, joudutaan se lopulta lisäämään tuotteiden hintaan. Tämäkin saattaa näkyä kuluttajille tuotteiden hintojen nousuna.

Lue myös: Maineensa veroinen – todistetusti