Hiilineutraalia lihaa? – Riilahden kartano kompensoi päästöjä ensimmäisenä Suomessa

Lihalehti 6 / 2021, teksti Marjatta Sihvonen, kuvat Ninnu Perälä

Riilahden kartano uskaltautui ensimmäisenä ostoksille täysin uusille ilmastopäästöjen kompensaatiomarkkinoille, missä hiili on kuumaa kauppatavaraa. Kotimaisen tarjonnan kasvaessa markkinoilta tarvitaan tietoa, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Jessica Aminoff on Riilahden kartanotilan 12. viljelijä pitkässä sukupolvien ketjussa, jonka historia ulottuu vuoteen 1645. Monet maatalouden murrokset nähnyt kartano luopui lypsykarjasta 1970-luvulla. Naudat tulivat kuitenkin takaisin 90-luvulla, ensin maisemanhoitajiksi. Nyt Riilahdessa laiduntaa 60 hereford-rodun emolehmää, ja liha myydään luomutuotteina suoraan asiakkaille.

Vuodesta 2019 alkaen Riilahden liha on ollut hiilineutraalia.

– Katselin iltapalalla maitotölkkiä, jossa puhuttiin hiilineutraalista maidosta. Ajattelin, että miksei lihakin voisi olla. Halusin osoittaa, että lehmässä on hyviäkin puolia, vaikka poliittisessa keskustelussa ne ovat esillä hyvin negatiivisessa valossa, Jessica Aminoff muistelee.

Käytännön ratkaisu löytyi kotimaisesta, päästökompensaatioita tarjoavasta yrityksestä, NGS Finlandista. Yrityksen päästöhyvitys perustuu ajatukseen, että metsänomistaja voi myydä metsää hiilen sidontaan tai käyttää puuston kasvua omien päästöjen kompensointiin. Riilahdessa ei kuitenkaan ostettu suoraan metsäkompensaatiotuotetta vaan hyödynnettiin NGS Finlandin osaamista päästöjen ja tarvittavan kompensaation laskennassa.

Lihantuotannosta tulevat hiilipäästöt kompensoidaan nyt pidentämällä tilan omien metsien kiertoaikaa.
– Kun me lähdimme mukaan kompensaatioon, kotimaisia päästöhyvityksiä tarjosi Suomessa vain tämä yritys. Meillä on viiden vuoden sopimus, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudestaan, Aminoff kertoo.

”Katselin iltapalalla maitotölkkiä, jossa puhuttiin hiilineutraalista maidosta. Ajattelin, että miksei lihakin voisi olla”, Riilahden kartanotilan 12. viljelijä Jessica Aminoff kertoo.

Kotimaista päästö-kompensaatiotarjontaa metsistä

Tarjonta on kompensaatiomarkkinoilla kasvanut vauhdikkaasti. Tällä erää Suomessa on jo toistakymmentä toimijaa, jotka tarjoavat hiilikompensaatiota nimenomaan maankäyttösektorille, johon lihantuotannon päästötkin Kansainvälisen Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lasketaan.

Suurin osa kompensaatiomahdollisuuksista perustuu metsitykseen tai metsämaan lannoitukseen. Tarjolla on myös esimerkiksi Puro.earth:in biohiileen perustuvaa sidontaa ja Act4Planetin metsien vuokrausta. NGS Finland tarjoaa kiertoajan pidentämisen ohella peltojen ja joutomaiden metsitykseen päästöhyvityksiä.

Riilahdessa kompensaatio järjestettiin käytännössä niin, että NGS tuotti laskelmat päästöistä ja tilalla selvitettiin, mitkä metsäalueet sopivat hiilensidontaan. Kiertoaikaa pidennettiin hakkuukypsissä metsiköissä.

Lihantuotannosta tulevat hiilipäästöt kompensoidaan

nyt pidentämällä tilan omien metsien kiertoaikaa.

– Aloitimme metsistä, jotta voimme sanoa tekevämme edes jotakin ilmaston hyväksi. Päädyimme tässä vaiheessa viiden vuoden sopimukseen, sillä alalta tulee uutta tietoa koko ajan. Haluamme tehdä parhaamme ja kehittyä ajan mukana, Aminoff sanoo.

NGS Finlandin tekemät Riilahden päästö- ja hyvityslaskelmat perustuvat tilan tuotantomääriin ja Luonnonvarakeskuksen ja FAO:n ajankohtaisiin arvioihin lihantuotannon päästöistä. Nykyisin yhtiön sopimukset pidennetylle metsien kierrolle ovat kymmenvuotisia, ja yhtiö myös valvoo metsien toimenpiteitä, jos kompensaatio toteutetaan asiakkaan omissa metsissä.

Kritiikkiä tuli, ilmastotyö jatkuu

Kotimaisille päästökompensaatiomarkkinoille on kaivattu tarjontaa, ja sen lisääntyessä on markkinoiden säätelyn tarve noussut ajoittain kiivaaseen keskusteluun. Täysin uudella toimialalla erilaisten palveluiden ja niiden todellisen hiilensidontavaikutuksen vertailu on myös hankalaa.

NGS Finlandilta kerrotaan, että yhtiö pyrkii edistämään alan sääntelyä, valvontaa ja läpinäkyvyyttä parantavia hankkeita, sillä kaikki kyseenalainen toiminta heikentäisi todellisen kompensaation uskottavuutta.

Kuuma hiilikeskustelu saavutti myös Riilahden kartanon, kun lihaa alettiin markkinoida hiilineutraalina.

– Tiedostimme alusta lähtien sen, että kritiikkiä tulee. Landsbygdens Folk -lehden sivuilla väitettiin, ettei näin voi tehdä. Metsiä ei voi käyttää, vaan kompensaation pitäisi tapahtua lihantuotannon sisällä. Se voisikin olla mahdollista, kun tarkkaa tietoa ja laskelmia nurmien hiilensidonnasta olisi saatavilla, Aminoff pohtii.

Kritiikki ei ole lannistanut riilahtelaisia vaan ilmastotyötä on jatkettu. Nyt tila on mukana myös Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa lasketaan koko tilan hiilijalanjälki.

Hiilityön kustannukset ovat Jessica Aminoffin mukaan kohtuullisia.

– Päästökompensaatioon liittyminen ei ole kovin kallista, puhutaan joistakin tuhansista euroista. Lisäksi tuloihin tekee tietysti lovea metsän tuottojen siirtyminen pidemmän kiertoajan myötä. Koko tilan hiilijalanjäljen mittaaminen ja laskeminen on sitten jo selvästi kalliimpaa, Aminoff kertoo.

Päästömarkkinaan tarvitaan selkeyttä

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat pyrkineet selkeyttämään päästökompensaatiomarkkinaa ja luomaan pelisääntöjä useilla hiljattain julkaistuilla selvityksillä. Ympäristöministeriön keväällä julkaisema raportti toteaa, että alan markkinalähtöinen kehittäminen on tärkeää, mutta kompensaatiojärjestelmillä tulisi olla myös valtiollinen vastuutaho ja tieteellinen asiantuntijapaneeli.

Elokuussa julkaistu ympäristöministeriön raportti alan sääntelystä painottaa informaatio-ohjausta eli tiedonlevitystä alan hyvistä käytännöistä. Pakottavan kansallisen lainsäädännön luomista ei pidetä toteuttamiskelpoisena tienä.

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2020 julkaisema Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista listaa kahdeksan hyvän kompensaation kriteeriä. Selvityksen mukaan suomalaisissa hankkeissa on suhteellisen hyvin huomioitu lisäisyys eli toimet lisäävät hiilinieluja tai varastoja. Myös nielun ja varaston pysyvyys on hyvällä tasolla.

Ongelmia voi kuitenkin liittyä metsänhoidon tehostamisen tai kiertoajan pidentämisen hankkeisiin, ja selvitys pitääkin suotavana, että laadittaisiin selkeät kriteerit sille, mitkä toimet metsänhoidossa ovat lisäisiä.

Keskeinen hyvän kompensaation kriteeri on kaksoislaskennan välttäminen. Samaa päästövähennystä ei tulisi myydä useaan kertaan eikä laskea hyödyksi useaan eri tavoitteeseen. Selvityksen mukaan kotimaisissa hankkeissa asiaa on pohdittu, mutta kaksoislaskennan täydellinen välttäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, sillä kaikki Suomessa kasvava metsä lasketaan osaksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.

Tilannetta selkeyttäisi rekisteri, johon kirjatut vapaaehtoisten kompensaatioiden hyvitykset poistettaisiin valtion hiili-inventaariosta tai lisättäisiin sinne kansainvälisten sopimusten niin salliessa.

Hyvinvointi ja laatu painavat lihan ostopäätöksissä

Riilahdessa ollaan luottavaisia, että nykyinen kompensaatiomalli toimii. Sopimukseen sisältyy 20 prosentin marginaali, jolla pyritään varmistamaan, että lopputulos todella on hiilineutraali.

Jessica Aminoff arvelee, että tällä hetkellä tila saattaa jopa ylikompensoida päästönsä, sillä 60 hehtaaria metsää on kokonaan suojeltu Metso-ohjelman kautta ja hakkuita on aina tehty maltillisesti. Tila on luomussa ja noin puolet karjan laitumista on luonnonniittyjä.

– Odotan innolla tuloksia koko tilan hiilijalanjäljestä. Uskon, että tällaisella tilalla on mahdollisuus kompensoida päästöjä monella tavalla eikä se tule olemaan hankalaa jatkossakaan.

Suoramyyntiasiakkaat ovat ottaneet tiedon hiilineutraaliudesta innokkaasti vastaan. Tilan pakkauksissa on oma tarra, joka kertoo kompensaatiotyöstä.

– Se otettiin hyvin vastaan. Tosin moni asiakas kertoi, että ostaisi meidän lihaa muutenkin. Eläinten hyvinvointi ja lihan laatu ovat edelleen ne tärkeimmät ostoperusteet.

Aminoff kertoo, että tilalla jaetaan tietoa ympäristöasioista niin asiakkaille kuin vieraileville leirikouluryhmille.

– On pitkä prosessi ymmärtää, että lihatuotteissa on eroja. Itse painotan sitä, että lihaa ei tarvitse syödä paljon. Mutta silloin kun syömme, on tärkeää panostaa laatuun.

Riilahdessa kannustetaan kokemusten perusteella muita tiloja lähtemään mukaan päästöjen kompensointiin.

– Ehdottomasti. Meidän pitää tehdä tätä työtä yhtenä rintamana. Vaikka tuntuu, että maatiloja syyllistetään kaikesta, voimme nyt hyvällä omalla tunnolla näyttää, että kyllä yritetään, Jessica Aminoff päättää.

———————————–

Kuva: Shutterstock

Mistä tunnistan hyvän päästökompensaation?

– Luonnonvarakeskuksen tietopalvelu
auttaa ostajaa

Luonnonvarakeskuksen tutkija Emmi Hilasvuori painottaa, että kompensaation tärkein periaate on tuotannon päästöjen minimointi. Vasta jäljelle jääneet, välttämättömät päästöt voidaan kompensoida.

Laadukkaalle kompensaatiolle on määritelty kriteerit, jotka on julkaistu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön raporteissa. Mitattavuus, pysyvyys, lisäisyys, riippumaton todentaminen, kaksoislaskennan ja hiilivuodon välttäminen ovat välttämättömät kriteerit. Lisäksi toimien raportoinnin tulisi olla läpinäkyvää.

Tutkija Emmi Hilasvuori kannustaa ostajaa kysymään kriteerien noudattamisesta suoraan palvelun tarjoajalta, mikäli niistä ei löydy tietoja yrityksen verkkosivuilta.

Kansainvälisille kompensaatiomarkkinoille on kehitetty useita hyvitysstandardeja kuten Gold Standard, Plan Vivo ja Verra. Kotimaisista alan yrityksistä yksikään ei vielä käytä näitä standardeja eikä ole mukana niiden tietojärjestelmissä, mikä nähdään ympäristöministeriössä kotimaisen markkinan heikkoutena.

Hilasvuoren mukaan standardit toisivat selkeyttä alalle, mutta yksinään ne eivät ole vielä laadun tae. Standardeihin sisältyvä raportointi helpottaa palveluiden vertailua ja läpinäkyvyyttä. Samaan pyritään ympäristöministeriössä kriteereillä ja alan informaatio-ohjauksella.

Luonnonvarakeskus kokoaa parhaillaan vapaaehtoisia hiilimarkkinoita tukevaa tietopalvelua. Emmi Hilasvuoren tutkimusryhmän työstämä palvelu julkaistaan verkossa ensi vuoden alussa. Verkkosivun avulla kompensaatioiden ostajat pystyvät arvioimaan eri tuotteiden laatua, vaikuttavuutta ja luotettavuutta.

Luonnonvarakeskus kehittää myös laskentamenetelmää boreaalisten soiden ennallistamisen päästöhyödyille. Laskelma tehdään kansainväliselle Verra-organisaatiolle. Menetelmä mahdollistaisi Suomessa toteutettujen päästöhyötyjen rekisteröimisen kansainvälisellä tasolla.

Lisätietoa päästökompensaatiosta

  • Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista. Gaia Consulting Oy ja Pellervon Taloustutkimuus PTT ry. Maa- ja metsätalousministeriö 2020.
  • Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa. Selvitys vapaaehtoisen päästökompensaation käytön nykytilanteesta ja odotuksista eri toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä.
  • Ympäristöministeriö Helsinki 2021.
  • Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntely. Ympäristöministeriö 2021.

Lue myös: Jäte ja muovi yritysten kulut rajussa kasvussa