Lihalehti 1 / 2017, Ninnu Perälä

Tehostettu sähkönkäyttö, led-valot sekä päästöjen vähentäminen olivat alkusoittoa energiatehokkaalle ja ympäristöystävälliselle Wurstille. Elokuussa 2016 yrityksessä uudistettiin kylmäkoneet, jotka jäähdyttävät nyt hiilidioksidilla.

Energian tehokas käyttö on vastuullista ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Järkevä energiankäyttö säästää myös kustannuksia ja lisää toiminnan kannattavuutta.

        • Olemme olleet mukana Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2008 – 2016 sekä sitoutuneet olemaan mukana myös kaudella 2017 – 2026. Olemme panostaneet energiansäästöön säännöllisesti vuosittain: aiempien vuosien energiainvestointien hinta on ollut n. 100 000 euron vuosiluokkaa ja nämä investoinnit ovat koskeneet mm. höyryputken uusintaa, lämmön talteenottoa ja led-valaistusta. Kesällä 2016 teimme isomman, n. 400 000 euron investoinnin ja uusimme laitoksen kylmäkoneet. Kylmäaineena on nyt hiilidioksidi, joka on luonnonmukainen kylmäaine, toimitusjohtaja Jari Saarela kertoo, ja toteaa vielä erikseen investoinnin olevan suhteellisen suuri liikevaihdoltaan kolmenkymmenen miljoonan euron luokassa olevalle yritykselle.

Saarelan mukaan hiilidioksidin käyttöön päädyttiin sen tuomien säästöjen sekä ympäristöystävällisyyden vuoksi. Vanhat laitteet olivat tulleet tiensä päähän ja uusien hankinta oli ajankohtainen. Freonit ovat poistuvia aineita ja korvaavia vaihtoehtoja oli pakko etsiä.

        • Raha ratkaisee aina, Saarela nauraa, ja kertoo, että myös ammoniakin käyttöä mietittiin, mutta Huurteen suosituksesta päädyttiin hiilidioksidiin.
        • Huurteeseen oli iso luotto alusta saakka. Teimme Huurteen kanssa 3 – 4 vuotta sitten huoltosopimuksen ja kieltämättä hyötyjä on ollut. Kylmäkoneet ovat toimineet paremmin ja yhteistyö on toiminut kaikin puolin, Saarela miettii, ja mainitsee uusien laitteiden tuovan etuja myös hygieniapuolelle.
        • Uudet kylmälaitteet ovat helpommin puhdistettavissa eikä niihin kerry likaa, pölyä ja bakteerien kasvualustoja. Tuntuu myös tietenkin hyvältä, että toimivat ja energiaa säästävät kylmäaineet ovat luonnonmukaisia, ja että voimme tehdä näin myös ympäristölle hyvää.

Kylmälaiteinvestointiin saatiin 20 % tukea Ely-keskuksen energiatuen nimissä. Elinkeinoelämän energiatehokkuusssopimukseen liittyminen mahdollisti tuen.

Älykästä säästämistä

Uudet laitteet toivat tuotannon puolelle lisää tilaa. Koneita oli aikaisemmin kahdeksan ja nyt niitä on enää viisi.

      • Tällä hetkellä tehtaalla käy vaan yksi kone. Muut koneet lähtevät käyntiin vain tarpeen vaatiessa ja sähköä säästyy, Saarela tietää.
        • Yhdelläkin koneella ehkä pärjää, mutta riskit luonnollisesti kasvavat, jos ainokainen kone hajoaa.

Uudet koneet ovat älykkäitä. Ne ottavat lämpöä talteen, ja tästä kertyy säästöä.

        • Olemme positiivisen yllättyneitä sähkölaskun suhteen. Lämmitimme aikaisemmin veden maakaasulla ja nyt huomasimme, että olemme saaneet säästöä maakaasun käytössä 10 prosenttia. Pakkauskoneissa on vesijäähdytys ja kun ennen koneiden jäähdytysvesi meni viemäriin, johdetaan se nyt takaisin kiertoon. Laitteet ovat olleet käytössä elokuusta asti ja säästö on ollut isompi kuin aluksi luulimme, Saarela hymyilee.
        • Kymmenen prosentin veden säästö on merkittävä summa kun veden kulutus tämän kokoisessa tehtaassa kustantaa n. 200 000 euroa vuosittain. Tehtaalla tehdyt kilot ovat nousseet ja megawatit laskeneet. Vaikka rahaa on mennyt, niin sitä tulee myös säästöinä takaisin. Tämä on tärkeä tekijä voidaksemme olla kilpailukykyinen yritys, Saarela kiteyttää.

 

Iloa ja hyötyä iTOP-älylaitteista

Uusien kylmälaitteiden tehoa ja huoneiden lämpötiloja seurataan trendikkäästi iTOP-ohjelman kautta vaikkapa kännykältä. Älylaitteet ja anturit saavat kehuja helppokäyttöisyydestään ja selkeydestään ja ne ovat tärkeä omavalvonnan työkalu.

        • Säästöä on tullut tässäkin – saimme erään ongelman korjattua etäyhteyden kautta ja vältyimme huoltomiehen tilaamiselta. iTOP-palvelulla on kuukausitaksa, mutta se on edullisempi kuin huoltomiehen palkkaaminen, Saarela virnistää.

Huurteen iTOP-palvelukeskus sijaitsee Ylöjärvellä. Wurstilla ihastuttiin etäohjaukseen niinkin paljon, että järjestelmä asennettiin kylmälaitteiden lisäksi myös uuneihin sekä pakkasvarastoon. Aikanaan iTOP tulee ohjaamaan myös lämmön talteenottoa. iTOP:in raportit ovat selkeitä ja niitä on helppo esitellä vieraileville auditoijille ja tarkastajille.

Tuotanto pysyi käynnissä

Wurstin kylmäkoneremontista vastannut Huurteen Kari Vesterinen on tyytyväinen asennukseen ja ylpeä siitä, että tuotanto pysyi käynnissä koko uudistuksen ajan.

        • Remontti kesti toukokuusta heinäkuun puoliväliin ja uudistettu laitos aloitti toimintansa elokuun alussa. ”Hieman” järjestelyähän se vaati, Vesterinen myhäilee.
        • Vanhat laitteet olivat energiasyöppöjä ja päivitys oli järkevää tehdä. Tarjosimme Wurstille muutamaa kylmäainevaihtoehtoa ns. r-aineilla (seosaineilla) hiilidioksidin lisäksi. Olemme iloisia, että asiakas valitsi näin. Hiilidioksidi on turvallinen, myrkytön ja ehdottomasti ns. pitkän aikavälin aine, joka ei tule häviämään markkinoilta.

Wursti Oy oli liha-alalla Huurteen ensimmäinen uuden sukupolven kylmäautomaatiota ja jäähdytysteknologiaa hyödyntävä asiakas. Huurre on tehnyt aiemmin yhteistyötä myymälä- ja kylmävarastopuolen asiakkaiden kanssa, mutta satsaa nyt vahvasti elintarviketeollisuuteen.

        • Olemme laskeneet, että 10 vuoden aikana Wursti saa uusista laitteista n. 198 000 euroa säästöä, Huurteen Etelä-Suomen myyntipäällikkönä toimiva Vesterinen kertoo.

Hiilidioksidi – myrkytön ja luonnollinen kylmäaine

Mistä on kyse? Kysyimme hiilidioksidin käytöstä Huurteen kylmäteknisistä järjestelmistä vastaavalta Ilpo Mäkelältä.

Kylmäaineiden trendinä on siirtyä kemiallisista ja synteettisistä kasvihuoneilmiötä aiheuttavista aineista luonnonmukaisimpiin ja ympäristöystävällisimpiin aineisiin. Aiemmin kylmäalalla paljon käytetyt ns. vanhat synteettiset kylmäaineet ovat poistumassa kokonaan käytöstä. Nykyisin, yleisesti vielä käytössä olevat synteettiset HFC-kylmäaineet eivät ole otsonikerrokselle haitallisia, mutta ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Luonnollisia kylmäaineita ovat ammoniakki, erilaiset hiilivedyt sekä hiilidioksidi.

        • Hiilidioksidi on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Se ei ole haitallinen otsonikerrokselle ja vaikutus kasvihuoneilmiöön vieläkin vähäisempi kuin hiilivedyillä. Muita aineita verrataan hiilidioksidin, jonka ns. GWP-arvo on 1, Mäkelä selittää.

Ammoniakkia on käytetty perinteisesti raskaassa teollisuudessa, ja nyt hiilidioksidi alkaa vallata jalansijaa keskikokoisissa järjestelmissä. Aikaisemmin hiilidioksidilla ei ole päästy ammoniakin kaltaisiin teholuokkiin, mutta tämä on kovaa vauhtia muuttumassa.

        • Raskaassa teollisuudessa tehovaatimuksia mitataan ovat megawateissa, mutta elintarviketeollisuudessa puhutaan kilowateista. Wurstillakin suurin yksittäinen laite oli teholuokaltaan 250 kw, joten hiilidioksidi riittää elintarviketeollisuuden käyttötarkoitukseen hyvin, Ilpo Mäkelä toteaa.

Ammoniakin ongelmana on myrkyllisyys, joka taas asettaa tuotannolle vaatimuksia mm. turvaetäisyyksien muodossa. Ammoniakkia käytetään usein muun muassa jäähalleissa, jotka ovat usein sijainneet erillään muista rakennuksista.

        • Kylmäala on vahvasti säädeltyä ja EU-jäsenvaltiona meitäkin koskee asetusten rypäs joka säätelee kylmäalan tekemistä ja asettaa velvoitteita sekä loppukäyttäjille että valvojille (Tukes). Asetuksilla pyritään hallitsemaan kylmäaineiden ympäristövaikutuksia – on kyseessä sitten minkälainen kylmälaite tahansa. On siis hyvä ymmärtää, että velvoitteita riittää. Jos halutaan ennakoida fiksusti, niin kannattaa katsoa mallia Ruotsin puolelta, jossa asetukset ovat vielä astetta tiukempia, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan uutinen tässä on se, että teknologia kehittyy ja teollisuudella on vaihtoehtoja.

        • Wursti on tässä mielessä edistyksellinen yritys. Siellä on otettu ympäristönäkökulmia hyvin huomioon aina kun se on mahdollista, Mäkelä kehuu.

Energiatehokkuus on päivän sana – uudet järjestelmät mahdollistavat lämmön talteenoton tehokkaasti.

        • Kylmäjärjestelmäthän toimivat siten, että lämpö johdetaan laitteesta pois, eikä niin, että kylmää ilmaa puhalletaan sisälle. Näin ollen hukkalämpöä tulee aina. On mietittävä energiatehokkuutta kokonaisuutena – kylmän tekemistä ja samalla myös lämmön tekemistä. Kysymme asiakkaalta kuinka paljon tarvitaan kylmää ja kuinka paljon lämpöä. Kustannuksetkin tulisi nähdä kokonaisuutena. Pystymme todentamaan asiakkaalle kuinka paljon säästöä tulee sähkölaskuun, Mäkelä vakuuttaa.

Tiedonpuute uuden teknologian haasteena

        • Asiakkaat ja konsultit eivät tunne uutta teknologiaa. Yritämmekin kiertää asiakkaita läpi ja tehdä yhteistyötä konsulttien kanssa, jotta he osaisivat neuvoa asiakasta paremmin. Tuomme varmasti hiilidioksidia vahvasti esille – ammoniakkia ei ole kuitenkaan tarkoitus ”sorsia” eikä aina ole edes kustannustehokasta vaihtaa ainetta, Mäkelä miettii.
        • Ammoniakin haasteena on kuitenkin myös huolto tai siis se, että huoltofirmoja on vähän. Jos tehdas sijaitsee syrjässä, niin asentajalla kestää tulla paikalle. Hiilidioksidi on kaupan kylmäpuolella yleinen, ja palvelu pelaa paremmin. Ammoniakki ei ole ”valtavirtaa” ja mietittävä on sitäkin, että mitäs sitten kun laitosmiehet ja asentajat pikku hiljaa eläköityvät. Laitteet kestävät kyllä vielä kymmeniäkin vuosia, mutta huolto voi muodostua ongelmaksi.
        • Kylmäala on näin muualta alalle tulleen silmin hieman vanhoillinen ja paikoillaankin polkeva ala, jolla ei ole ollut niin suuria teknologisia pyrähdyksiä kun monella muulla alalla. Digitalisaatio tulee kuitenkin muokkaamaan myös kylmäalaa ja fiksumpia järjestelmiä kehitetään koko ajan. Myös palveluntarjoajilta vaaditaan uutta: talossa pitää olla koodareita, sillä älyjärjestelmät ja ns. teollinen internet yleistyy koko ajan, Mäkelä miettii, ja viittaa Wurstillakin käytössä olevaan iTop-tuotteeseen.

iTop:lla on ns. open source –lähestymistapa ja ne pystyvät lukemaan ja hyödyntämään erimerkkisiä laitteita ja monenlaisia alustoja.

        • Ehkä tässä on yksi syy, miksi kylmäpuoli on junnannut? Valmistajat ovat pitäneet tiukasti kiinni omistaan? Me olemme kuitenkin halunneet olla avoimia, sillä avoin järjestelmä palvelee loppukäyttäjää paremmin, Mäkelä hymyilee.

© Copyright - Lihalehti