Vuoden 2020 ruokatrendit

Lihalehti 2 / 2020. Trendiraportin koostivat Kimmo Åström, Petra Rautio, Antti Isokangas ja Heli Nykänen. Lihalehteen jutun toimitti Niina Jormanainen. Kuvat: Shutterstock ja Laura Syrjälä

Vastuullisuuden teemat vaikuttavat yhä enemmän ruokavalintoihimme ja japanilaisen keittiön odotetaan lähtevän uuteen nousuun. Siinä kaksi tämän vuoden kuuminta ruokatrendiä. Kuluttaja- ja markkinointitutkimusyritys Makery selvittää vuosittain kuluttajatutkimuksilla, markkinaselvityksillä sekä alan lehdistöä ja blogeja seuraamalla, millaisia ruokatrendejä on ennustettavissa tulevalle vuodelle. Lihalehti julkaisee osia Makeryn laajemmasta trendikatsauksesta.

Nykyään ruoasta on vaikea puhua ilman vastuullisuuden näkökulmaa, ja vastuullisuuden teemat näkyvätkin erittäin vahvasti vuoden ruokatrendeissä. Kuluttajat vaativat brändeiltä entistä enemmän läpinäkyvää ja todennettavaa vastuullisuutta. Elintarvikkeissa vastuullisuutta painotetaan erityisesti raaka-aineissa, tuotanto-olosuhteissa, hävikin minimoimisessa ja pakkaamisessa.

Raaka-aineen osalta Makeryssä ennustetaan, että kasvisruokabuumi jatkaa kasvuaan, sillä kaupan myynti vetää hyvin ja suomalaisia tuotteita on saatu myös vientimarkkinoille. Kasvisruokabuumin myötä erilaiset kasviproteiinit ovat vakiinnuttaneet asemansa, ja niiden ennustetaan pysyvän myös tänä vuonna ilmiönä. Kasviproteiinia näkyy entistä enemmän paitsi lihan tapaan käytettävinä jalosteina myös valmis-ruoissa ja välipalatuotteissa.

Hävikkiajattelussa otettiin jo viime vuonna huikeita edistysaskelia, jolloin syntyi uusia tuotteita, kuten niin sanotuista roskakaloista valmistettu luonnonkalasäilyke tai ”rumista” tomaateista tehty tomaattikastike. Lihatuotteissa hävikin minimoiminen on näkynyt muun muassa siinä, että ravintoloissa on alettu valmistaa ruokaa vähemmän arvokkaista ruhonosista. Makeryssä kuitenkin uskotaan, että merkittävimmät edistysaskeleet hävikin hyödyntämisessä ovat vielä näkemättä.

Vastuullisuuden trendi näkyy myös pakkausvalinnoissa, ja tänä vuonna selkeästi kasvava pakkaustrendi on ympäristökestävyys. Elintarvikepakkausten materiaalimäärää vähennetään mahdollisuuksien mukaan ja käytettävät materiaalit ovat ympäristöystävällisiä, kierrätettäviä ja mielellään raaka-aineesta ainakin osa on kierrätettyä. Hyvä esimerkki ympäristökestävästä pakkauksesta on Jospakin elintarviketeollisuudelle kehittämä kartonkivuoka, joka on päällystetty ohuella muovikalvolla. Jospakin vuoassa on 85 prosenttia vähemmän muovia kuin vastaavassa perinteisessä, kaasutiiviissä elintarvikevuoassa.

Yksilöllisiä tuotteita

Kuluttajat haluavat entistä enemmän juuri itselleen sopivia tuotteita ja palveluita. Kulutuksen pirstaloituminen onkin trendikatsauksessa vastuullisuuden ohella toinen voimakas megatrendi. Kuluttajien valintoihin vaikuttavat maailman trendit, joita seurataan sekä perinteisestä että sosiaalisesta mediasta. Makeryssä arvellaankin, että viimeistään nyt on aika hylätä ”kaikkea kaikille” -ajattelu ja valita, millaisille kuluttajille tuote tai palvelu suunnitellaan ja tuotetaan.

Teknologia mukaan syömiseen

Megatrendeihin trendiraportissa luetaan myös teknologian lisääntyminen. Ruoan ja syömisen kohdalla se tarkoittaa erilaisia personoituja ruokavalioihin ja terveyteen liittyviä mobiilisovelluksia sekä ruoan tilaus- ja toimitusjärjestelmiä. Maailmalla hyödynnetään jopa laajennettua todellisuutta osana tuotekokemusta.

Ylpeästi paikallinen

Paikallisen ruoan arvostuksen ennustetaan nousevan. Elintarvikkeet ovat suurin tuoteryhmä, jonka tuotanto myydään paikallisesti. Paikallisesti tuotetuilla tuotteilla on lyhyemmät toimitusmatkat, ja niiden käyttö voi vahvistaa kansallista identiteettiä. Tuotteiden käytöllä voidaan myös tukea paikallisia yhteisöjä. Paikalliset brändit nähdään usein autenttisempina kuin globaalit brändit.

Miltä maistuu vuosi 2020?

Aitous, tunnistettavuus ja luonnollisuus maistuvat tämän vuoden ruokatrendeissä. Makumaailmoissa suosiotaan nostavat myös nostalgiset, lapsuudesta tutut maut. Tärkeää on, että makumaailmoilla luodaan tavalla tai toisella tunneside kuluttajaan.

Savuisuus on ollut trendikäs maku jo jonkin aikaa, ja tänä vuonna sen ennustetaan saavan uusia sävyjä ja joko makeaa tai suolaista mausteisuutta elintarvikkeesta riippuen. Savuisuuden lisäksi jalansijaa saavat fermentointi ja happamat maut.

Juomissa nousevat entistä voimakkaammin pinnalle terveysvaikutteiset maut, kuten inkivääri, kaneli, hunaja, laventeli.

Japanin keittiö nousussa

Hyviä uutisia sushista, ramen-keitosta ja dumplingseista pitäville: japanilainen keittiö tekee uutta tuloaan suomalaiseen ruokamaailmaan. Ja tällä kertaa Makeryssä arvellaan, että sen herkkuihin tutustutaan sushia monipuolisemmin. Trendiraportista selviää, että Kesko nostaa japanilaisen misotahnan omissa arvioissaan trendikkääksi ainesosaksi, jota käytetään yhä monipuolisemmin ruoanvalmistuksessa. Ramen-keiton liemestä tuttu miso sopii nimittäin myös moneen muuhun, kuten makeisiin herkkuihin. Japanista tulee myös erittäin arvostettu ja hintava kobe-härän liha.

Höyryttäminen on pop

Joko sinä omistat bambuisen höyrytyskorin? Höyryttäminen nousee kotikeittiön trendiksi. Kevyt ja terveellinen ruuanvalmistustapa säilyttää paremmin ruoan ravintoaineet ja terveellisyyden. Höyrytettäväksi sopii niin liha, kala, kasvikset kuin hedelmätkin.

Lammaskaalia lautaselle

Kaalit ovat trendikkäitä vuonna 2020. Lehtikaalista kohistiin muutamia vuosia sitten, mutta nyt esiin nousevat voimakkaammin myös muut. Lihalehti vinkkaa kokeilemaan pitkään haudutettua lammaskaalia.

Fuusioruoka tulee taas!

Oletko koskaan päässyt maistamaan kiinalais-perulaista tai ranskalais-pohjoismaista ruokaa? Tänä vuonna erikoiset fuusiot ovat nousussa ja kansalliset ruoat taas pilkotaan pienempiin alueisiin. Kiinalaisen ruoan sijaan tarjotaan esimerkiksi sichuanilaista tai yunnanilaista ruokaa.

Kotona vain kattilaan

Kuluttajat arvostavat yhä enemmän ruoanlaiton helppoutta, nopeutta, taattua onnistumista ja vähäistä hävikkiä. Makeryn trendikatsaus ennustaakin, että tänä vuonna suosiotaan kasvattavat valmiiksi punnitut ja käsitellyt raaka-aineet esimerkiksi kalakeittoa varten. Kotona kiireisen kokin tarvitsee vain kumota ainekset kattilaan ja lisätä nestettä. Helppoa ja vaivatonta!

Tarinoiden merkitys kasvaa

Tänä vuonna kaupan valikoimissa ennustetaan korostuvan lähi- ja pientuottajien tuotteet sekä premiumtuotteet. Käsityöläisyys on arvossaan, ja kuluttajille on yhä tärkeämpää, että tuotteella on tarina. Lihakeskusliiton jäsenyrityksille tämä on loistava uutinen, sillä sen jäsenissä on juuri tällaisia pieniä trendikkäitä lihanjalostajia, joilla on sukupolvien mittainen tarina.

Millaiset pakkaukset ovat IN?

Mitä muuta kuin ympäristökestävyyttä pakkaukselta odotetaan? Ainakin pakkausten interaktiivisuuden ennustetaan kasvavan. Esimerkiksi kännykällä luettaviin QR-koodeihin on mahdollista upottaa esimerkiksi ruokaohjeita tai tietoa raaka-aineen alkuperästä.

Pakkausviestinnässä korostuvat läpinäkyvyys, selkeys ja rehellisyys pikemminkin kuin monimerkitykselliset mainoslauseet. Läpinäkyvyys voidaan ymmärtää myös kirjaimellisesti, jolloin itse tuote näkyy.

Kovassa huudossa ovat myös pakkaukset, joiden suunnittelu tukee liikkuvaa elämäntapaa ja on-the-go-syömistä. Makeryssä ennustetaan, että tällaiset pakkaukset tuottavat brändin omistajalle lähes varmasti voittoa.

Suosittuja ovat myös personoidut pakkaukset, kuten etunimillä myytävät virvoitusjuomapullot tai suklaapatukat. Jatkossa teknologia mahdollistaa vielä suuremman personoinnin.

Yhä useammin pakkaus päätyy myös kuvana yrityksen verkkokauppaan tai kuluttajan omalle sometilille, joten pakkauksen on näytettävä hyvältä ja myyvältä myös kuvissa.

Uusia sesonkeja ja juhlapäiviä

Vuodelle 2020 ennustetaan sesonkiajattelun voimistumista niin ravintoloissa kuin kaupoissakin. Perinteiset juhlapäivät saavat rinnalleen uusia. Halloween on jo iso juhla mutta naistenpäivä ja ystävänpäivä ovat nousussa.

Tiedostava ostaminen on iso ilmiö

Tiedostavuus on noussut K-ryhmän selvityksen mukaan isoimmaksi ostamiseen liittyväksi ilmiöksi, lähes yhtä tärkeäksi ilmiöksi on hyvinvoiva arki. Vastuullisuus näkyy muun muassa eettisyyden ja alkuperän huomioimisena. 24 % kuluttajista haluaa tuntea tuotteen koko tuotantoketjun, 28 % haluaa valita eettisellä tavalla tuotettua ruokaa. Vastuullisessa ostoskorissa korostuvat lähileipomoiden leivät, tuoreet yrtit, kaurajuomat ja muut kaurapohjaiset tuotteet, pientuottajien tuotteet, siemenet ja pähkinät, kotimainen ”superruoka” (esimerkiksi marjat), muovituotteiden välttely, ympäristöystävällisesti kasvatettu kala ja luomutuotteet.

Makery

Makery on elintarvikealan kehittämisen asiantuntijayritys, joka tuottaa asiakkailleen keskeistä tietoa liiketoiminnan kehittämiseksi muun muassa kuluttaja- ja markkinatutkimuspalvelujen avulla. Makery tukee asiakkaita tuote- ja konseptikehityksessä avustamalla muun muassa tuoteominaisuuksien kehittämisessä, kilpailijoista erottautumisessa ja markkinointiviestinnän terävöittämisessä. Makery tarjoaa apua myös vientimarkkinoiden kartoittamisessa ja tuotteiden ulkomaan lanseerauksiin liittyvissä tutkimuksissa sekä elintarvikelainsäädännössä. Yrityksessä työskentelee kymmenkunta henkilöä, ja yrityksen toimitilat sijaitsevat Pasilassa.

———————————————

Lihalehden lihatrendit

Entä millaiset tuulet puhaltavat lihatuoteryhmän sisällä? Tässä Lihalehden toimituksen veikkaukset tämän vuoden kuumimmiksi trendeiksi.

  • Ruokamatkailu Suomessa ja ulkomailla.
  • Pienet pakkaukset ja sarjapakkaukset, joista voi käyttää vain osan kerrallaan.
  • Fine Dining kotioloissa. Kotikokki ostaa yhä parempia raaka-aineita ja välineitä ja valmistaa kunnianhimoisia reseptejä.
  • Ruokamatkailu Suomessa ja ulkomailla.
  • Karitsan monipuolinen käyttö ympäri vuoden.
  • Hodari on uusi hampurilainen. Gourmetburger saa hodarista kovan kilpailijan.
  • Dry Age -kaappi myymälöissä ja ravintoloissa, esimerkiksi Familia pro.
  • Saunapalvi-tuotteet. Saunapalvin valmistus Suomessa jatkuu, sillä PAH-poikkeus meni läpi EU:ssa helmikuussa. Saunapalvissa on kyse artesaanituotteesta, jolla on valtava kulttuurinen ja gastronominen arvo osana suomalaista ruokakulttuuria.
  • Eettiset lihavalinnat. Ruhon osien monipuolinen käyttö, hävikkiruoka, luomu ja aidosti vapaan possun liha.
  • Grillaus ja savustus harrastuksena. Facebookin Grillaajat-ryhmässä on 3 500 jäsentä, Äijät kokkaa -ryhmässä
    19 000 ja BBG ja grillaus -ryhmässä 5 600. Savustus ja savustuspöntöt -ryhmän koko on 8 800 jäsentä ja Savustajat-ryhmän peräti 21 000.