Tuet houkuttavat energiatehokkuussopimukseen

Lihalehti 2 / 2019, Tiina Tenkanen

Toissa vuonna säästettiin 10 000 sähkölämmitteisen kerrostaloasunnon verran energiaa. Teollisuus on mukana näyttämässä, että ilmastotavoitteet voi saavuttaa ilman pakkoa. Vapaaehtoisen valtakunnallisen energiatehokkuussopimuksen toinen kausi 2017-2025 on parhaillaan käynnissä.

Elinkeinoelämä, kiinteistöala, kunta-ala ja valtiovalta ovat solmineet vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen. Siihen on liittynyt jo 503 yritystä sekä yhteensä 86 kuntaa ja kuntayhtymää. Elintarviketeollisuusliitto ETL:n yrityksiä on mukana 30.

– Yritykset sitoutuvat jatkuvaan parantamiseen kukin omista lähtökohdistaan. Yritys selvittää mahdollisuutensa energiankäytön tehostamiseen ja toteuttaa valitsemansa muutokset, johtava asiantuntija Erja Saarivirta Motivasta kertoo.

Yritykset raportoivat energiankäytöstään ja tekemistään muutoksista vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Jos raportointi unohtuu, Motiva muistuttaa. Saarivirta tosin kehuu, että yritykset ovat sitoutuneet sopimukseen hyvin raportointia myöten.

Sopimuksen ensimmäinen kausi alkoi 2008. Nykyinen sopimuskausi käynnistyi 2017.

Vapaaehtoisuudella taklataan velvoitteet

– Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus on parempi vaihtoehto kuin energiasäästöihin pakottava lainsäädäntö, toimialapäällikkö Anna Vainikainen ETL:stä toteaa.

Hänen mielestään on hyvä osoittaa Euroopan komissiolle, että Suomessa täytetään EU:n velvoitteet päästöjen vähentämisestä vapaaehtoisin sopimuksin. Näin vältetään lisälainsäädäntö.

Liha-alalta sopimukseen ovat liittyneet Wursti, HKScan, Atria, Snellman sekä Maalaistuote Vataja.

– Aivan pieniä liha-alan yrityksiä ei toistaiseksi ole mukana. Kyse voi osin olla resursseista, ei niinkään tahtotilasta tai energiankäytön tehostamiseen liittyvien toimien puutteesta, Vainikainen arvioi.

Pieniäkin yrityksiä kannustetaan liittymään sopimukseen. Kannustimena ovat ennen kaikkea taloudelliset hyödyt.

Vainikainen ehdottaa, että pienten ja keskikokoisten yritysten tarpeisiin voisi tehdä valmiin mallin, ”Energiankulutuksen ABC:n”.

Tuet ovat merkittävä porkkana

Sopimukseen voi liittyä milloin vain, ja siitä voi myös halutessaan erota ilman sanktioita. Jos yritys eroaa kesken sopimuskauden ja on saanut katselmus- tai energiatehokkuusinvestointitukea, tuet voidaan periä takaisin.

– Sekä katselmustuki että investointituki ovat merkittäviä yrityksille, Saarivirta luonnehtii.

Yritys saa katselmustukea 50 prosenttia katselmuksen hinnasta, jos se tilaa ns. Motiva-mallisen katselmuksen. Siinä selvitetään yrityksen energiankäyttö ja ehdotetaan toimet energiatehokkuuden lisäämiseksi kustannusarvioineen. Samalla arvioidaan myös muutoksista koituvat säästöt.

Jos yritys ei kuulu energiatehokkuussopimukseen, mutta haluaa katselmuksen, se saa 40 prosenttia katselmustukea.

Sopimukseen liittyneet saavat myös muita etuja. Niille annetaan 20 prosentin tuki energiatehokuutta parantaviin investointeihin. Energiatukea haetaan Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta.

– Jos yritys käyttää Esco-palvelua, investointituki on yhteensä 25 prosenttia. Esco-palvelussa ulkopuolinen yritys tekee muutokset säästötakuulla, Saarivirta täsmentää.

Vuonna 2017 ETL:n sopimukseen liittyneet jäsenyritykset ovat investoineet 4,6 miljoonaa euroa energiatehokkuuden parantamiseksi.

Sopimuksella vältetään byrokratiaa

Elintarviketeollisuuden yrityksistä 27 oli liittynyt energiatehokkuussopimukseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Yrityksillä on yhteensä 70 toimipaikkaa. Nyt liittyneitä yrityksiä on kertynyt 30.

Suuryritykset ovat eri asemassa pieniin nähden, sillä suuryritykset kuuluvat energiatehokkuuslain piiriin.

– Kun suuryritys on liittynyt sopimukseen ja kun se on ottanut käyttöön ETJ+-energiatehokkuusjärjestelmän, kyseinen yritys täyttää lain vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, Saarivirta toteaa.

Lisäksi ympäristölupavelvolliset yritykset välttyvät sopimuksen ansiosta ympäristöluvissa mainituilta energiatehokkuuteen liittyviltä vaatimuksilta.

Vainikainen pitää tärkeänä, että mahdollisimman moni yritys liittyisi energiatehokkuussopimukseen. Tällöin toteutuneet säästöt raportoitaisiin eteenpäin Euroopan komissiolle osana energiatehokkuusdirektiivin kansallista energianseurantaa.

Säästöjä on syntynyt hyvää vauhtia

Säästöjä on jo todistettavasti syntynyt. Vuonna 2017 energiaa säästyi yhteensä 25 GWh, joka vastaa noin 10 000 sähkölämmitteisen kerrostaloasunnon vuosittaista kulutusta.

– Elintarviketeollisuuden säästöt ovat hyvässä vauhdissa, Saarivirta toteaa.

Toimialan sopimukseen liittyneiden yritysten energiankulutus oli vuonna 2017 yhteensä 2 208 gigawattituntia (GWh), josta sähkönkulutuksen osuus oli 916, lämmön 1 111 ja polttoaineiden 181 GWh.

Vuonna 2017 eli ensimmäisen sopimusvuoden aikana säästettiin jo 26 prosenttia 201 GWh:n tavoitteesta. Säästöstä lämpöenergian osuus oli 45 prosenttia, sähkön 48 prosenttia.

”Säästöt seurannassa”

Järvenpääläinen Wursti Oy on ollut energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2008. Vuonna 2018 yhtiö kulutti energiaa 5 029 megawattituntia.

Talouspäällikkö Jorma Suomi on tyytyväinen sopimukseen, sillä sitä kautta energiasäästöjä pystytään seuraamaan. Yhtiö on hyödyntänyt myös investointitukia.

– Toki investointituet auttavat, mutta tuet ovat vain osa investoinnin kannattavuutta.

Yhtiön energiansäästötavoite on nykyisellä sopimuskaudella 7,6 prosenttia. Suomen arvion mukaan kokonaiskulutuksessa on jo syntynyt säästöjä vuosina 2015-2018.

– Tuotantomäärien vuosittainen vaihtelu vaikuttaa kokonaiskulutukseen, joten luotettavin mittari on kulutettu energia suhteessa tuotettuun kiloon. Tällä mittarilla olemme saavuttaneet vasta alle prosentin säästön, Suomi selventää.

Hän toteaa kuitenkin, että prosentin säästö vuodessa riittää sopimuksessa sovittuun tavoitteeseen.

Wursti on siirtynyt sopimuskaudellaan mm. led-valoihin ja energiatehokkaisiin kylmäkoneisiin sekä tehostanut lämmön talteenottoa. Näillä toimilla on Suomen mukaan saatu eniten säästöä.

Miten pääsee mukaan?

– Allekirjoitettu liittymisasiakirja toimitetaan Elintarviketeollisuusliitolle, joka toimittaa sen edelleen Motivalle.

– Yrityksen kaikki toimipaikat liittyvät sopimukseen.

– Sopimus edellyttää yrityksen sitoutuvan energiansäästötavoitteisiin.

Energiatehokkuussopimus on valtion ja elinkeinoelämän välinen sopimus. Mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Energiavirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Kaupan Liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa sekä Autoalan Keskusliitto.

Motiva kurssittaa yrityksiä ja hoitaa sopimuksia käytännön tasolla.