SOK:n pääjohtaja Hannu Krook: Ruoka veti marketmyynnin kasvuun

Lihalehti 3 / 2021  Teksti Markku Summa Kuvat Nina Kaverinen

Koronakriisi kohteli S-ryhmän toimialoja kaksijakoisesti vuonna 2020. Marketkauppa ylsi suureen myynnin kasvuun ja ennätystulokseen, kun taas matkailu- ja ravitsemiskauppa kärsi rajoitustoimenpiteistä rajusti. Muut toimialat sinnittelivät kohtuullisesti läpi vaikean vuoden.

Marketkaupan myynti kasvoi 7,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu perustui pääjohtaja Hannu Krookin mukaan pääosin ruoan myynnin kasvuun. Myös Prismojen käyttötavarakauppa ja rautakaupan vertailukelpoinen myynti olivat hyvässä kasvussa.

− Markettiemme myynti ampaisi voimakkaaseen kasvuun heti koronakriisin alettua maaliskuussa, ja hyvä kasvutahti jatkui vuoden loppuun saakka.

− Vuoden 2020 liiketulos oli 196 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna se oli 345 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravintola-alan tuloksen pudotus oli yli 200 miljoonaa euroa. Koko S-ryhmän veroton vähittäismyynti supistui 0,7 prosenttia ja oli reilut 11,6 miljardia euroa, Krook kertoo.

Päätoimiala vähittäiskauppa

S-ryhmään kuuluu viisi liiketoiminta-alaa ja S-pankki. Ryhmä toimii marketkaupan, tavaratalo- ja erikoisliikekaupan, rautakaupan, liikennemyymälä- ja polttonestekaupan sekä matkailu- ja ravitsemiskaupan alueilla.

– Olemme Suomen suurin ruokakauppias. Markkinaosuutemme päivittäistavarakaupasta on noin 46 prosenttia, Krook sanoo.

Työnantajana S-ryhmä on yksittäisistä työnantajista Suomessa suurin. Se työllistää lähes 40 000 henkilöä. Vähittäiskaupasta on parin viime vuoden aikana kaupan rakennemuutoksen myötä kadonnut noin 25 000 työpaikkaa, mutta S-ryhmässä kokonaistyöllistettyjen määrä on hieman noussut.

Krook muistuttaa, että kauppa on edelleen Suomen suurin toimiala työllisten määrällä mitattuna. Ala työllistää lähes 290 000 henkilöä.

– Ensi kesänä S-ryhmä palkkaa 12 000 nuorta myymälöihinsä, ravintoloihinsa, hotelleihinsa ja liikennemyymälöihinsä. S-ryhmä on monelle ensimmäinen kosketus työelämään.

Suomen ulkopuolella liiketoimintaa on myös Venäjällä ja Virossa. Pietarissa on 17 Prismaa ja kolme Sokos Hotellia. Virossa on 9 Prismaa ja yksi Sokos Hotelli.

– Viime vuonna avasimme Pietarissa kaksi uutta Prismaa. Prismat ovat hyvin suosittuja kummassakin maassa. Venäjällä meille riittää Pietari. Se on noin 7 miljoonan asukkaan kasvava markkina.

Krook toivoo, että matkailu- ja ravintolapalveluala pääsisi koronakuopan yli ilman suurta tuhoa. Etujärjestö Mara on ehdottanut, että alan arvonlisävero pudotettaisiin väliaikaisesti 5 prosenttiin. Krookista se on hyvä ehdotus. Ala tarvitsee myös suoraa tukea.

Palvelun oltava monikanavaista

Kilpailu verkkokaupassa on kovaa ja kansainvälistä. Suomalaisten pitää olla valmiita kohtaamaan kansainväliset verkkokaupan toimijat, niin jätit kuin pienemmätkin.

– Vahvuutemme ovat siinä, että tunnemme suomalaiset. Meillä on dataa, jota ei vielä ole kansainvälisillä toimijoilla. Ja olemme asiakkaille ylipäätään suomalainen vaihtoehto. Asiakasomistajat ja vihreän kortin haltijat ovat tärkeä voimavaramme.

Kivijalkamyymälöillä on edelleen vahva asema kauppapaikkoina. Krookin mukaan päivittäistavarakaupan ostoksista tehtiin vuonna 2020 yli 97 prosenttia kivijalkakaupoissa.

Hän puhuu elinvoimaisten kaupunkikeskustojen puolesta. Asiakkaita on pystyttävä palvelemaan monikanavaisesti. Ei riitä, että kauppoja on pääasiassa kehäteiden varsilla.

– Meidän pitää nostaa rima riittävän korkealle, jotta pärjäämme kilpailussa. Jääkiekosta kiinnostuneena ilmaisen asian niin, että nyt pitää nousta SM-liigasta NHL-tasolle.

Mitä riman nostaminen tarkoittaa?

Se on Krookin mukaan myymäläkannan modernisointia, verkkokaupan kehittämistä yhä helppokäyttöisemmäksi, uusien palveluelementtien ja -konseptien luomista myymälöihin.

– Konseptien pitää elää ajassa, hän korostaa.

”Tykkään käydä ruokaostoksilla”

Krook tekee ostoksia sekä kivijalka- että verkkokaupassa.

– Käyttötavaroita ostan verkosta, mutta sen verran vanhanaikainen olen, että ruokaostoksilla käyn pääsääntöisesti kivijalkamyymälöissä. Samalla näkee valikoiman kokonaisuudessaan ja voi muutenkin todeta, miten homma toimii.

Hän tekee perheen ruokaostokset, yleensä Nurmijärven S-marketissa tai Helsingin keskustan Sokoksen alakerran S-marketissa.

– Ruokaa myimme viime vuonna verkossa vajaa kolme prosenttia volyymista. Suomessa koko päivittäistavaramarkkina on 18 miljardia. Ruoan verkkomyynnin arvo on lähes 0,5 miljardia, eli ei ihan pikkusumma.

– Korona ja sen myötä lisääntynyt etätyö ovat saaneet monet ostamaan ruokaa verkosta. Palvelun hyväksi kokeneet varmaan jäävät verkkoon ja osa palannee pandemian jälkeen kivijalkakauppaan, Krook arvioi.

Viime vuonna kysyntä ruokakaupoissa lisääntyi, kun se henkilöstöravintoloissa ja ravintoloissa väheni. Merkillepantavaa on, että kotimaisten elintarvikkeiden kysynnässä oli vahvaa kasvua.

– Vahvistuva trendi on sekin, että ruokakaupasta halutaan ostaa yhä enemmän ravintolamaista ruokaa. Hyvä esimerkki on sushin myynnin kymmenkertaistuminen viime vuonna. Sitä myydään jo ympäri maata.

– Korona on vähentänyt myös ruokakaupan hävikkiä. Meillä se on nyt noin kaksi prosenttia. Tavoitteemme on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Kyllä se onnistuu, mutta vaatii paljon kurinalaista työtä.

Vienti vahvistaa elintarvikealaa

S-ryhmän myymästä tuoreesta lihasta 98 prosenttia on kotimaista ja kaikista elintarvikkeista kotimaisten osuus on yli 80 prosenttia.

Korona on lisännyt kotimaisuuden arvostusta.

– Olemme kiinnostuneita yhteistyöstä myös pienten tavarantoimittajien kanssa, on kysymyksessä sitten lihatalo tai jonkin muun alan toimija. Tuote voi sopia myös myymäläkohtaiseen valikoimaan, sillä aina tavaran ei tarvitse päästä valtakunnalliseen toimitukseen.

– Olennaista on, että kuluttaja haluaa ostaa sen, Krook korostaa.

Tammikuussa uutisoitiin, että Suomen ruokavienti kasvoi vuoden 2020 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana seitsemän prosenttia. Suurin kasvu tuli Kiinasta, jonne vietiin pääasiassa sianlihaa ja maitojauhetta.

– Tämä on iloinen uutinen. Kannustamme suomalaisia elintarvikeyrityksiä vientiin. S-ryhmä tukee sitä, että Suomessa olisi vahvoja elintarvikealan toimijoita ja että Suomesta tulisi alan innovaatioiden kärkimaa.

– Suomalainen liha-ala pärjää tulevaisuudessa, kun se onnistuu rakentamaan tuotteisiin ja palveluihin lisäarvoa, kaupallistamaan brändejä ja tekemään kokkaamisen helpoksi ja mielenkiintoiseksi.

Myös tuotantoeläinten hyvinvoinnista on Krookin mukaan pärjätäkseen huolehdittava ja pidettävä laatustandardit elintarviketurvallisuudessa edelleen korkealla tasolla.

Koronasta huolimatta katse tulevaisuudessa

S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskauppa menetti lähes puolet myynnistään ja teki tappiota. ABC-ketjun myynti laski vajaat 15 prosenttia, mutta ketju ylsi voitolliseen tulokseen.

Tavaratalomyynti ja erikoisliikekaupan myynti aleni vajaat 20 prosenttia kaupunkien ydinkeskustojen hiljennyttyä ja toimiala teki tappiollisen tuloksen.

– On erittäin valitettavaa, että matkailu- ja ravitsemiskaupan vuosia jatkunut hyvä ja tuloksekas työ hyytyi koronan tyrmäysiskuun. Teimme kuitenkin toimialalla kovasti töitä ja onnistuneita sopeuttamistoimia. Kokonaisuutena selvisimme vähintäänkin kohtuullisesti, Krook sanoo.

Erityisesti SOK:n hotellitoimintaa operoiva tytäryhtiö Sokotel Oy kärsi pääkaupunkiseudun liikematkailijoiden ja turistien puutteesta, mikä vaikutti voimakkaasti SOK-yhtymän tulokseen.

Koronasta huolimatta S-ryhmän katse on jo tiukasti tulevaisuudessa. Vuoden 2020 kokonaisinvestoinnit olivat peräti 642 miljoonaa euroa.

Investointipottiin kuuluu muun muassa reilun 200 S-marketin uudistamistyöt ja edelleen jatkunut hotelli- ja ravintolaverkostojen uudistaminen. Kokonaan uusia Sokos Hotelleja avattiin kaksi: Tripla Helsinkiin ja Kupittaa Turkuun.

——————–

”Pääjohtajan tärkein tehtävä on kasvun varmistaminen”

Hannu Krook, 55, on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1992 pääaineenaan kansainvälinen markkinointi.

− Kipinän kansainvälisyyteen sain lukioaikana vaihto-oppilasvuodesta 1982‒1983 Michiganissa Yhdysvalloissa. Ensimmäinen työpaikkani oli Tukholmassa amerikkalainen Procter & Gamble. Ensin olin Brand Assistant ja myöhemmin Brand Manager.

Sen jälkeen Krook on työskennellyt johtotehtävissä perheyritys Oy Otto Brandt Ab:ssa, globaalissa bränditalossa Coca Cola Juomat Oy:ssä, ruotsalaisessa pörssiyhtiö Teliassa ja toimitusjohtajana suomalaisessa Tiimari Oyj:ssä.

SOK:n pääjohtajana hän aloitti 1.1.2021 oltuaan sitä ennen Osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtajana kahdeksan vuotta.

SOK:n hallitukseen hänet valittiin 2015. Kolme viimeistä vuotta hän toimi sen varapuheenjohtajana.

Kauppaneuvoksen arvonimi Krookille myönnettiin viime vuoden kesäkuussa.

Kun SOK:n hallintoneuvosto valitsi uutta pääjohtajaa, se piti Krookin vahvuutena hänen monipuolista johtajakokemusta markkinoiden johtavien brändien parissa yhdistettynä vahvaan asiakasnäkemykseen.

Mikä on SOK:n pääjohtajan tärkein tehtävä?

− Se on kasvun varmistaminen. Työssä hienoa on se, kun saa olla päivittäin mukana noin miljoonan suomalaisen arjessa ja myös vaikuttaa siihen, hän kiteyttää.

Krookin harrastuksia ovat jääkiekko, golf ja kalastus. Kalastusmatkoja hän on tehnyt eri puolille maailmaa aina Alaskaa myöten.

Lue myös: Ruokatrendit 2021