Sianlihamarkkinat myllerryksessä

Lihalehti 4 / 2019, teksti Markku Pulkkinen, kuvat Shutterstock

Euroopan sianlihamarkkinat menivät keväällä sekaisin, kun Kiinan sikaruttoepidemian laajuus selvisi. Markkinoiden epävakautta on lisännyt myös sianlihantuotannon väheneminen.

Euroopan sianlihamarkkinat olivat vielä pari vuotta sitten melko ennustettavat, sillä lihaa oli tarjolla yllin kyllin. Hintasyklitkin olivat melko maltillisia: hinnat nousivat keväisin ja laskivat taas syksyn tullen. Kuluvan vuoden alussa meno muuttui. Kiinassa puhjennut sikaruttoepidemia nosti maaliskuussa nopeasti sianlihan hintaa eikä siihen osattu varautua.

Suomea koetteli viime vuonna sianlihan saatavuuskriisi, kun yhteen isoon porsastuotantotilaan iski salmonellaepidemia. Sianlihan tuottajahinta on noussut Suomessakin, mutta saatavuus on kotimaassa hintaa suurempi huoli.

Salmonella sekoitti Suomessa…

Tutkimusyhtiö Kantar TNS Agrin viime ja kuluvan vuoden luvut kertovat selvästi sianlihan muuttuneesta markkinatilanteesta.

– Sianlihan tuotanto aleni Suomessa viime vuonna peräti seitsemällä prosentilla. Suurin selittävä tekijä tuotannon laskuun on yhden emakkosikalan salmonellatapaus. Sianlihaa tuotettiin Suomessa viime vuonna 168 miljoonaa kiloa ja käytettiin 177 miljoonaa kiloa. Tuotantomäärä näyttäisi tänä vuonna pienenevän edelleen 1–2 prosenttia ja kokonaistuotantomääräksi arvioidaan 165 miljoonaa kiloa. On mahdollista, että tuotantomäärä pysyy tulevina vuosina 160:n ja 170 miljoonan kilon välissä, toimitusjohtaja Anne Kallinen arvioi.

– Sikaketjuun on tullut lisää euroja, sillä sianlihatuotteiden hinta nousi kaupoissa vuoden vaihteesta neljä prosenttia ja on nyt yhdeksän prosenttia
korkeampi kuin vuosi sitten.

Suuret sianlihanjalostajat tasapainottivat viime vuonna kotimaan markkinoita vähentämällä sianlihan vientiä. Aikaisempina vuosina vienti on ollut suunnilleen yhtä suurta kuin tuonti. Vuonna 2018 suomalaista sianlihaa vietiin ruholihana laskien vain 22 miljoonaa kiloa, kun tuontia oli 34 miljoonaa kiloa. Edellisenä vuonna sekä tuontia että vientiä oli noin 32 miljoonaa kiloa. Vuonna 2015 suomalaista sianlihaa puolestaan vietiin peräti 46 miljoonaa kiloa. Vientiin suuntautuu etupäässä edullisia sianosia, sillä viedyn lihan keskihinta oli edellisvuonna vain 1,45 euroa kilolta.

– Sianlihan kulutus laski Suomessa viime vuonna neljällä prosentilla. Nyt alkuvuonna kulutus on alustavien tietojen perusteella laskenut kahdella prosentilla vuoden takaisesta. Kulutusmäärissä onkin tapahtunut iso muutos. Lihansyönti suuntautuu yhä enemmän broileriin. Sianlihan omavaraisuutemme on tänäkin vuonna hieman alle sata prosenttia.
Tulevien vuosien tuotantomääristä on Kallisen mukaan hankala sanoa vielä mitään. Vaikka sianlihan tuottajahinta nousi Suomessa alkuvuonna noin kolmella prosentilla, on tuotannon kannattavuudessa silti paljon parantamisen varaa.

– Rehukustannukset nousivat, kun kuivan kesän viljasato jäi huonoksi. Patoutunutta investointitarvetta on myös paljon. Sikaketjuun on tullut kuitenkin lisää euroja, sillä sianlihatuotteiden hinta nousi kaupoissa vuoden vaihteesta neljä prosenttia ja on nyt yhdeksän prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten, Kallinen kuvailee. – Sianlihan kulutuksessa on lievästi aleneva trendi. Syyt ovat tutut: ihmiset vähentävät punaisen lihan syöntiä eettisistä ja ilmastosyistä.


…ja sikarutto Euroopassa

Kiinassa sikoja tappanut sikarutto on alkuvuonna lisännyt sianlihan vientiä Euroopasta Kiinaan kuudella prosentilla. Nopeasti kasvaneesta kysynnästä johtuen sianlihan EU-keskituottajahinta nousi maalis-huhtikuun aikana noin neljänneksellä. Vastaavia, joskaan ei ihan yhtä nopeita, hinnannousuja on tällä vuosikymmenellä nähty aikaisemminkin, sillä vuosina 2012 ja 2016 sianlihan EU-keskihinta nousi muutamassa kuukaudessa lähes 30 prosenttia.

Sianlihan EU-keskituottajahinta nousi huhtikuussa pitkästä aikaa yli Suomen tuottajahinnan. Saksan tuottajahinta ylitti toukokuussa Suomen tuottajahinnan jo 15 sentillä kilolta.

– Euroopan sianlihamarkkinoilla tapahtuu isoja asioita. Vaikka vienti Kiinaan on ainakin hetkellisesti lisääntynyt, odotetaan tuotantomäärien laskevan Euroopassa tulevina vuosina eläinten hyvinvointivaatimusten kiristymisen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen seurauksena. Emakoiden määrä Euroopassa on jo vähentynyt, mikä luonnollisesti vähentää porsastuotantoa, Kallinen sanoo.

Euroopan maista ainoastaan Espanja on lisännyt sianlihantuotantoaan. Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa tuotantomäärät ovat laskeneet. Vielä tänä vuonna sianlihan määrä Euroopassa pysynee kuitenkin entisellään.

Mistä lihaa ja millä hinnalla?

Tuontilihaa käyttävät lihanjalostajat kertovat, että sianlihaa saa edelleen Euroopasta vaikeuksitta. Kotimaassa saatavuus on ollut niukkaa jo pidemmän ajan ja niukkenee entisestään tuotannon vähentyessä.

Saatavuuden sijaan tuontilihan ongelmaksi on muodostunut nopeasti noussut hinta. Useammat valmistajat kertovat, että sianlihatuotteiden hinnankorotustarve on tällä hetkellä 5–20 prosenttia tuotteesta riippuen. Monet yritykset neuvottelevat parhaillaan kaupan kanssa loppuvuoden hinnoista ja tavoitteena on saada hinnankorotuksia läpi, koska perusteet niille ovat olemassa.

– Kotimaisen raaka-aineen markkinaa häiritsee sianlihan teurastuksen keskittyminen kolmelle
yritykselle. Alkutuotannon kannattavuus voisi
parantua, jos teurastuksessa olisi enemmän
kilpailua.

Lihakeskusliiton puheenjohtajan, Peter Westerholmin, mukaan tuontisianlihan hintojen nousu oli tällä kertaa poikkeuksellisen nopea ja suuri.

– Raaka-aineen hinta on Kantar TNS Agrin mukaan noussut 30–40 prosenttia. Monien jäsenyritystemme kannalta tilanne on hankala, sillä raaka-aineen osuus lopputuotteen hinnasta on yleisesti 50–70 prosenttia. Kotimaisen tuotannon väheneminen ja afrikkalaisen sikaruton leviäminen Euroopassa ja Aasiassa aiheuttavat sen, että epävarmuus todennäköisesti jatkuu pitkään, Westerholm arvioi.

– Kotimaisen raaka-aineen markkinaa häiritsee heikentyneen omavaraisuuden lisäksi sianlihan teurastuksen keskittyminen kolmelle yritykselle. Myös alkutuotannon kannattavuus voisi parantua, jos sianlihan hankinnassa ja teurastuksessa olisi enemmän kilpailua.

Kaupan 2–6 kuukauden pituisia valikoimajaksoja Westerholm ei pidä ongelmallisina, mutta tarjousten jättäminen noin puoli vuotta ennen valikoimajakson alkua on ongelma. Raaka-aineen hinta saattaa nousta huomattavasti ennen sopimusjakson alkua.

– On maita, joissa tuotteiden hinnat joustavat raaka-aineen hinnanmuutoksen mukaan. EU-tasolla olemmekin käyneet keskusteluja niin sanotusta ”Sikabor-mekanismista”, jolla voitaisiin sitoa tuotteiden hinnat johonkin yhteisesti hyväksyttyyn sianlihaindeksiin, Westerholm kertoo.

Atrian vienti Kiinaan vetää

Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Markku Hirvijärvi ymmärtää hyvin pk-lihanjalostajien harmistuksen siitä, että suomalaista sianlihaa ei riitä kaikille halukkaille sesonkiaikoina.

– Toivoisin, että voisimme tehdä lihanjalostajien kanssa mahdollisimman pitkiä toimitussopimuksia, jolloin kaikkien olisi helpompi varmistaa raaka-aineen saanti. Näin pääsisimme yli myös tammi-maaliskuun hiljaisen ajasta ja hinnat pysyisivät vakaampia, Hirvijärvi esittää.

Atrian Kiinan-vienti on alkanut vetää hyvin, mikä edelleen voi niukentaa sianlihan tarjontaa kotimaan markkinoille. Viime vuonna Atria vei Kiinaan hieman alle neljä miljoonaa kiloa sianlihaa. Hirvijärvi kertoo, että tahti on tänä vuonna jonkin verran kiihtynyt ja hyvä kysyntä näyttää jatkuvan myös loppuvuonna.

– Haemme tälle vuodelle kasvua Kiinan-vientiin ja koitamme saada myytyä sinne myös arvokkaampia osia ja kokonaisia ruhoja. Jos tämä onnistuu, antaisi se sikatiloille mahdollisuuden lisätä tuotantoa. Nyt alkuvuonna sianlihan tuotanto on pysynyt suunnilleen viime vuoden tasolla.

– Toivotaan, että sianlihan tuottajahinnat pysyisivät Euroopassa vähän pidempään korkeammalla tasolla, ja uskon, että näin tällä kertaa tapahtuukin. Se antaisi mahdollisuuden parantaa koko sikaketjun kannattavuutta. Suomessa sianlihan tuottajahinta pyritään edelleenkin pitämään mahdollisimman tasaisena, jotta alkutuottajat olisivat samanarvoisessa asemassa, Hirvijärvi linjaa.

Suomessa tasaista nousua

Sianlihan tuottajahintavaihtelut ovat olleet Suomessa maltillisia EU-hintoihin verrattuna. EU-keskihinta on viimeisen viiden vuoden aikana seilannut 125 sentistä 175 senttiin kilolta. Suomessa tuottajahinta on vastaavana aikana ollut 142–170 senttiä kilolta.

Muuttuneen markkinatilanteen ja viime vuoden huonon rehusadon seurauksena tuottajahinta on noussut Suomessa viime vuoden 160 sentistä 165 senttiin kilolta. Tuottajahinta on ollut yhtä korkea viimeksi viisi vuotta sitten. Vuoden alussa EU-keskituottajahinta oli 30 senttiä Suomen hintaa alempi, mutta nyt se on jo ylittänyt Suomen tuottajahinnan muutamilla senteillä.

Sianlihan tuotantomäärän nopea väheneminen huolestuttaa MTK:n lihatiimin vetäjää Marjukka Mannista.

– Tuotannon väheneminen osoittaa, että sianlihatuotannon kannattavuus ei ole ollut kovin häävi viime vuosina. Soisin, että Keski-Euroopan hintakehitys näkyisi myös Suomen tuottajahinnoissa tänä vuonna. Hintojen nousu antaisi pitkästä aikaa taas mahdollisuuden investoida tuotantoon, mikä olisi toimialan jatkuvuuden kannalta tärkeää, Manninen summaa.

– Pitkät sopimukset kaupan keskusliikkeiden kanssa saattavat hidastaa hintojen nousua. Kiinan sianlihankysyntä on nyt erittäin kovaa ja EU:n vienti on sinne kasvanut. Myös Suomen sianlihan vienti on piristymään päin ja toiveena on sen kasvu ja sitä myöten positiivinen vaikutus tuottajahintaan.

Manninen arvioi, että alentunut tuotanto voi aiheuttaa tänä vuonna jonkin verran niukkuutta myös tuoreiden joulukinkkujen kauppaan.