Juttuarkisto

Lihalehti 3 / 2016

Teksti: Kaisu Meronen

Ruokaviestinnän maailma on mahdollisuuksia täynnä

Yrityksen pitää olla siellä, missä asiakkaat käyvät keskustelua. Kommunikatiivisessa maailmassa viestintä on kiinteä osa liiketoimintaa, johon pitää panostaa tai yritys kuolee. Viestinnän asiantuntija Kirsi Piha patistaa elintarvikeyrityksiä avoimeen vuorovaikutukseen – jopa tulenaroista asioista.

Uusi ympäristö, uudet tavat

Maailma on muuttunut yhä nopeammaksi ja kommunikatiivisemmaksi, ja teknologinen ”mullistus” mahdollistaa tiedon kulkemisen nopeasti suoraan ihmiseltä toiselle.

• Vuoropuheluun ja avoimuuteen pitää panostaa, erityisen totta tämä on elintarvikealalla, joka menee ihoakin syvemmälle, Piha sanoo.

Yritys luo aktiivisesti mainettaan ja parantaa liiketoimintaansa tarttumalla viestinnällään mahdollisuuksiin. Yrityksiltä halutaan edelleen, että ne hoitavat ydinasiansa kunnolla, mutta liiketoiminta horjuu, jos yritys yrittää toimia uudessa viestintäympäristössä vanhalla totutulla tavalla. Fiksut yritykset kohdistavat, tutkivat ja tarttuvat mahdollisuuteen käydä vuoropuhelua kohdennetusti. Se ei ole vaikeaa, mutta se vaatii vaivannäköä.

• Ruoka-ala on todella lähellä ihmisiä ja suuren intohimon ja kiinnostuksen kohde. On ollut kiinnostavaa seurata ihmisistä lähteviä projekteja kuten vaikkapa Ravintolapäivää. Se on mainio tapahtuma, mutta se on myös osannut hyödyntää erinomaisesti sosiaalista mediaa. Siinä olisi monelle muullekin oppimista.

Rohkeutta viestinnän tekoihin

Lidl on Pihan mielestä osannut käyttää taitavasti sisältömarkkinointia omalla Liedellä-lehdellä.

• Lidl on myös toteuttanut isoja viestinnällisiä tekoja kuten Dill pop up -ravintolan Tukholmassa muutama vuosi sitten. Vasta jälkikäteen paljastui, että ravintolan takana oli Lidl ja Michelin-kokin valmistamat ruoat olivat Lidlin raaka-aineista tehtyjä.

  Tempauksen johdosta Lidliä ostopaikkana harkitsevien ruotsalaisten määrä kolminkertaistui 30 prosenttiin. Näkyvillä teoilla voi siis tehdä ison vaikutuksen.

• Suomessa liian moni yritys junnaa perushajuttomalla ja mauttomalla viestinnällä, eikä resursoi sitä kunnolla eikä rohkeus myöskään riitä mielenkiintoisiin tekoihin. Vaikutuskin jää minimaaliseksi sen sijaan, että kykenisi vauhdittamaan liiketoimintaa. Dill-ravintolan vuosi 2013 oli muuten Lidlin ketjun ensimmäinen voitollinen vuosi Ruotsissa, Piha huomauttaa.

Ajan hermolla

Hyvänä esimerkkinä Piha mainitsee ruoka-alalta myös ravintoloitsija, kokki Henri Alénin, joka on osannut hyödyntää twitteriä erinomaisesti – varmasti myös ravintolaansa hyödyttäen. Kehuja saavat myös Snellman ja Kokkikartano.

• Suomessa Snellman ja Kokkikartano ovat mielestäni olleet ajan hermoilla suhteessa puhtauteen, luonnollisuuteen ja avoimuuteen. Kokkikartanon toimitusjohtaja Kati Rajala käy itse keskustelua omalla twitter-tilillä eikä kaihda vaikeita aiheita. Snellman taas pyrkii luonnonmukaisiin tuotteisiin, mikä on tällä hetkellä ihmisille tärkeää, Piha pohtii.

Viestintä osaksi strategiaa – ei pelkkää kuorrutusta

Uudessa tilanteessa yritysten olisi kyettävä tajuamaan muutos, löydettävä uudet tavat viestiä ja tartuttava mahdollisuuksiin. Yrityksen on opeteltava osallistumaan reaaliaikaisesti meneillään olevaan keskusteluun sitä dominoimatta, ja jopa aloittaa uusia keskusteluja. Yrityksiltä halutaan inhimillistä kommunikointia ja vuoropuhelua.

Kirsi Pihan mukaan tällä hetkellä monet yritykset pitävät viestintänsä tiukasti omassa siilossaan, jossa se ei pääse ”sotkemaan” liiketoimintaa. Viestinnällä olisi kuitenkin mahdollisuus saumattomasti tukea liikkeenjohtoa.

• Viestintä ja kommunikointi ovat usein kuorrutusta, eivät strategiaa. Se on nykymaailmassa iso virhe. Viestintä voisi parhaimmillaan vauhdittaa yrityksen liiketoimintaa, luoda yritykselle niin tulosta kuin arvoakin, tuoda huomiota ja rakentaa mainetta, Piha sanoo.

Ruoka kiinnostaa koko ajan

Ruuan alkuperä puhuttaa ja kiinnostaa ihmisiä koko ajan.

• Ruuan puhtauteen, raaka-aineiden laatuun ja ruuan makuun liittyvät aiheethan ovat tosi kiinnostavia. Vuoropuhelun avoimuus koko ajan mahdollistaa myös kriiseissä paremman kommunikoinnin. Kommunikointikanavat siis auki koko ajan!

Pihan mukaan erityisesti tällaiset ”tulenarat” aiheet ovat niitä, joiden puitteissa keskustelua pitäisi käydä tosi avoimin kortein. Pään pensaaseen laittaminen ei ole mahdollista. Ei kannata vain odotella hiljaa ennen kuin jotain ikävää sattuu ja kommunikoidaan pakon edessä.

• Ruoka-aineen alkuperäkeskustelut ovat usein monelle yritykselle vaikeita paikkoja. Tuotantoketjut ovat monimutkaisia, maailma kompleksinen ja kaikkea voi sattua. Sekään ei enää riitä, että ”emme tienneet väärinkäytöksistä ja pyrimme parempaan”. Olisiko niin, että ruoka-alan yritykset ovat edelleen liian arkoja käymään reipasta ajan hengen mukaista vuoropuhelua?

Paluu nuotiotulen äärelle

Sosiaalinen media on ikään kuin palauttanut meidät aikaan, jolloin istuimme iltanuotion äärellä ja kerroimme toisillemme, mitä päivän aikana on sattunut. Jaamme tietoa ja tunteita, ja samalla luomme sattumillemme yhteisiä merkityksiä. Toki jaamme median tuottamia uutisiakin, mutta usein luomme niiden ympärille monipuolisia merkityksiä.

Sinertävän valon loisteessa kommunikaatiovaltaa käyttää se, joka täyttää mahdollistuneen tilan.

• Pelkän median sijaan yhä useammin täytämme sitä kaikki. Ja yhä useammin ilman median portinvartijaroolia. Valtaa käyttää se, joka tarttuu nopeasti mahdollisuuteen. Ja yhä useammin näin tekevät myös yritykset, Piha tähdentää.

Sosiaalinen media tuo erityisesti pienemmille yrityksille aiempaa helpommin pääsyn mieliimme ja elämäämme. Maailma, jossa auktoriteetti kertoi meille suunnan, mitä seurata, on historiaa. Tavallinen ihminen on yhä useammin omine verkostoineen merkittävä vaikuttaja.

– Tavallisilla ihmisillä on yhtäkkiä käytössään kanava, joka antaa ovelille, nopeille ja taitaville valtaa. Teknologinen mullistus mahdollistaa informaation kulkemisen nopeasti ihmiseltä toiselle. Me tulkitsemme informaation heti, yhdessä muiden kanssa, ilman auktoriteetteja tai tulkkeja välissä, Piha kertoo.

Yritysten viestinnän ei odoteta olevan täydellistä, pikemminkin päinvastoin. Vertaiskokemus voi syntyä helpommin avoimesti epätäydellisyytensä esiintuovan yrityksen kanssa. Silloin se on meistä kiinnostavan rehellinen.