Ruokapöydän kruunu

Lihalehti 6 / 2019, Mari Hannuksela

Liha ja liharuoka on tuskin koskaan ollut niin vilkkaan keskustelun aiheena kuin nykyisin. Jotkut lihaketjussa työskentelevät kokevat, että keskustelu on negatiivista.

On totta, että liha ja liharuoka herättää isoja tunteita. Tämä on meille iso voimavara ja mahdollisuus.

Keskustelu lihantuotannon ympäristövaikutuksista haastaa meidät uudistamaan toimintaa ja ennen kaikkea tekemään näkyväksi lihantuotannon roolin globaalissa ekosysteemissä. Esimerkiksi kasvinviljely ei olisi mahdollista ilman maaperän ravitsemista karjanlannalla. Olemme vasta alussa ekologisen jalanjäljen laskemisessa. Toiset tuotantotavat ovat kestävämpiä kuin toiset, ja tutkijat tuottavat jatkuvasti uutta tietoa laskelmien pohjaksi. Vaikuttaa todennäköiseltä, että lihaketju ja sen tuottamat hiilinielut ovat tulevaisuudessa yhä enemmän osa ratkaisua eivätkä osa ongelmaa.

Keskustelu käy kuumana, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet miksikään. Liha on ruokapöydän kruunu. Sen ravintoarvo on verraton ja maku jäljittelemätön.

Globaalisti lihan kulutus on merkittävässä kasvussa ja tulee olemaan vielä pitkään. Tämä luo isoja mahdollisuuksia vientiin, jos meillä on rohkeutta käyttää mahdollisuus hyväksemme. Suomessa kasvu on tuoreimman kulutustilaston mukaan tasaantunut. Tai ehkä kysymys on hintojen nousun ja ruokahävikin torjunnan aiheuttamasta vaikutuksesta tilastoihin.

Me täällä Lihalehdessä kannustamme katsomaan paitsi vientiin myös lähelle. Suomi on täynnä liharuoan heavy-usereita: raskautta suunnittelevia nuoria naisia, muodikkaalla ketodieetillä laihduttavia, kilpaurheilijoita, herkuttelijoita, pallogrillaajia, savustajia…hyvä markkinointi kehittää jokaiselle ryhmälle juuri sille mieluisia tuotteita.

Itse nautin eniten ylikypsästä possusta sekä hiukan savuisesta, grillatusta naudanpihvistä. Mikä on sinun tapasi nauttia lihasta?