Lihalehti 4 / 2016, Mari Hannuksela

Ministeri Rehn Lihalehdelle:

”Seuraamme kilpailutilanteen kehittymistä”

Elinkeinoministeri Olli Rehn painottaa, että valtiovalta seuraa kaupan toimintatapoja. Jos ketjun toimijoiden käynnistämä itsesääntely ei näytä riittävältä, kilpailu- ja kuluttajavirastolla on välineet puuttua määräävän aseman väärinkäyttöön.

Olli Rehn on toiminut Sipilän hallituksen elinkeinoministerinä vuoden verran. Mikä on Olli Rehnin tavoite tässä työssä? Toukokuussa Säätytalolla pidetyssä toimialojen rahoitusseminaarissa Rehn lausui seuraavasti:

– Valtiolla on aktiivinen rooli markkinataloudessa. Valtion tehtävänä on luoda kannustava toimintaympäristö ja poistaa esteitä yrittäjyyden tieltä. Valtion tehtävänä on parantaa osaamista ja tuottavuutta etenkin innovaatio- ja tutkimustoiminnalla sekä luoda rahoituksellisia edellytyksiä yritysten investoinneille – sekä aineellisille että aineettomille. Yrityksillä on kyllä luontainen taipumus ryhtyä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään, kunhan olosuhteet ovat niille suotuisat.

Vapaa aukiolo iso edistysaskel

Lihalehti sai ministeri Rehniltä kirjallisen haastattelun, jonka aiheena on erityisesti lihateollisuuteen liittyvät kysymykset. Rehn ei kuitenkaan suostunut ottamaan kantaa siihen, mitä tulisi tehdä suomalaisten lihayritysten kilpailukykyä haittaaville kansallisille säädöksille. Lihakeskusliiton hallituksen kanta on, että kansallisista säädöksistä tulisi luopua.

– Elintarvikealan sääntely on maa- ja metsätalousministeriön vastuulla. En halua arvioida toisen ministerin ja ministeriön vastuulla olevaa sääntelyä, ministeri toteaa lakonisesti.

Entä byrokratian purkaminen? Mitä konkreettisia esimerkkejä löytyy työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta?

  • Konkreettisin esimerkki on kaupan aukiolosääntelyn vapauttaminen, joka samalla vapautti kaupan myös pinta-alaan perustuvista rajoituksista.

Ministeri Rehnin mukaan muitakin uudistuksia on tehty ja tehdään kaiken aikaa.

  • Norminpurku on poikkihallinnollista työtä, johon jokainen ministeriö on sitoutunut.

Ketjun toimintaa seurataan tarkasti

Kaupan neuvotteluasema elintarvikeketjussa on teollisuuden mielestä liian vahva. Ministerin kommentti tähän? Mitä ministeriö / poliittiset päättäjät voivat tehdä asialle?

  • Sopimusehtojen ja sopimuskäytäntöjen osalta elintarvikeketjun toimijat ovat käynnistäneet keskustelun itsesääntelyn täsmentämisestä ja kyseinen työryhmä on todennut sen ensisijaiseksi keinoksi sopimuskäytäntöjen uudistamiseen. Jos itsesääntelyssä ei onnistuttaisi, tähän asiaan varmaankin jouduttaisiin palaamaan.

Rehn muistuttaa, että Suomessa on jo joitakin vuosia sitten säädetty erikseen kaupan määräävästä markkina-asemasta ja tehostettu sitä kautta kaupan kilpailuvalvontaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on sen jälkeen selvittänyt kaupan toimintatapoja ja sillä on myös välineet puuttua selkeisiin määräävän aseman väärinkäyttötilanteisiin.

Kohti joustavampia työehtoja

Teollisuus näkee työlainsäädännön haittaavan Suomen kilpailukykyä. Esim. kaupan valikoimajaksot ovat neljän kuukauden mittaisia, ja tuotannon volyymi vaihtelee jaksoittain. Pitäisi voida työllistää joustavammin.

Ministeri Rehn muistuttaa, että suurin osa työllisyyteen vaikuttavista päätöksistä tehdään työmarkkinaosapuolten kesken.

  • Työlainsäädäntöön ja työelämän joustavuuteen haetaan ratkaisuja juuri nyt työmarkkinajärjestöjen kilpailukykyneuvotteluissa.

Ministeri on luottavainen sen suhteen, että osapuolet pääsevät eteenpäin sekä molemminpuolisen joustavuuden että asiaan keskeisesti liittyvän paikallisen sopimisen lisäämiseksi työpaikoilla.

– Uskon, että näillä keinoilla voidaan nykyistä paremmin vastata elintarviketeollisuuden tuotannossa esiintyviin vaihteluihin.

Yrityksiä kannustetaan kasvuun ja vientiin

Hallituksen yrittäjyyspaketin tavoitteena on parantaa yrittämisen edellytyksiä laaja-alaisesti, sillä yritysten kasvu on avain työllisyystilanteen ja kilpailukyvyn kohenemiseen. Yrittäjyyspaketin toimenpiteet kannustavat kehityskaarensa eri vaiheissa olevia yrityksiä kasvamaan ja uudistumaan.

  • Merkittävä osa yrittäjyyspaketin toimenpiteistä on jo valmistelussa tai otettu käyttöön, ministeri Rehn kertoo. Näihin kuuluvat mm. viennin ja kansainvälistymisen tukeminen Team Finland -toimintaa tehostamalla, yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen, turhan sääntelyn purkaminen sekä markkinoiden avaaminen kilpailulle.
  • Team Finland -kasvuohjelmat ovat yksi esimerkki hyviksi havaituista kansainvälistymispalveluista. Elintarvikealan ”Food from Finland” -ohjelmaa toteutetaan vuosina 2015–2020 yhteistyössä Team Finland -toimijoiden, Elintarviketeollisuusliiton sekä suomalaisten elintarvikealan yritysten kesken. Päämarkkina-alueet ovat Skandinavia, Baltia, Venäjä, Saksa, Kiina, Etelä-Korea ja Japani.

”Pidetään osaajat Suomessa”

Olli Rehn muistuttaa, että Suomi kilpailee globaaleilla markkinoilla osaajista. Uhkana on, että alansa huiput karkaavat muualle.

  • Etenkin monet kasvuhakuiset start-up-yritykset hyötyvät toimenpiteistä, joilla tavoitellaan ulkomaisten erityisosaajien rekrytointien helpottamista. Myös oleskelulupa on jatkossa mahdollista myöntää start-up-yrittäjyyden perusteella.

Korkeaa osaamista hyödyntävää yritystoimintaa tukevat TEM:n uudet kokeiluhankkeet innovaatiosetelistä ja innovaatiopankista.

  • Innovaatiosetelillä yritykset voivat hankkia tarpeisiinsa sopivaa ulkopuolista osaamista ja sparrausta yhteistyössä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Innovaatiopankin tarkoitus puolestaan on tuoda yhteen tutkimuslähtöisten ideoiden tuottajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät. Näin hyviä patentteja ei jää turhaan pöytälaatikkoon pölyttymään.

Keväällä yrittäjyyspakettia vahvistettiin uusilla yrittäjyyttä edistävillä toimenpiteillä. Nämä kohdistuvat Rehnin mukaan erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyden edistämiseen, sillä työn murroksen yhä kiihtyessä yksinyrittäjyys ja joustavat työnteon muodot tulevat entisestään yleistymään.

  • Yksi tärkeimmistä uusista toimenpiteistä on yksinyrittäjälle kaavailtu tuki, jolla madalletaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Tähän käytetään palkkatukea, starttirahaa tai muuta soveltuvaa kannustinta. Lisäksi teemme selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään tarvittavat muutokset, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen.

Mahtava rahoituspotti jaossa

Erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten investointeja ja riskinottokykyä vahvistamaan on luotu yhteensä 600 miljoonan euron kansallinen kasvurahoitus vuosille 2016-18. Tämä on kokonaan ”uutta rahaa” eli tulee nykyisin käytettävissä olevien rahoitusvälineiden päälle.

Puolet tästä uudesta kasvurahoituksesta muodostuu Finnveran käynnistämästä 300 miljoonan euron välirahoitusvaltuudesta, joka otettiin käyttöön maaliskuussa. Finnvera rakentaa myös ratkaisuja yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten helpottamiseksi. Kasvurahoituksen toinen puolikas muodostuu alku- ja kasvuvaiheen pääomittamiseen suunnatuista varoista, vientiä ja innovaatioita tukevista kasvuohjelmista sekä uusiutuvan energian investointituesta.

Lisäksi alkuvuodesta vientitakuuvaltuuksia nostettiin 17 miljardista 19 miljardiin euroon. Vientiluottojen rahoitusvaltuuksia, samoin kuin korontasausvaltuuksia, nostettiin 7 miljardista 13 miljardiin euroon. Tällä avitetaan viennin vauhtia aloilla, joilla ilman vientirahoitusta on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, kuten laivanrakennuksessa, verkkoliiketoiminnassa ja metsäteollisuudessa.

Kansallisen kasvurahoituksen rinnalla EU:n strategisten investointien rahasto ESIR on hyödynnettävä maksimaalisesti. Pk-yritysten rahoituksessa pankkien rooli on Suomessa edelleen keskeinen. Pankkien omien pääomien vaatimusten kiristyminen on kuitenkin kaventanut niiden mahdollisuuksia riskirahoitukseen. Tähän pullonkaulaan ESIR-rahoitus tarjoaa merkittävää helpotusta.

Viime vuonna kehitys oli myönteistä, sillä tuoreiden tilastojen mukaan Euroopan investointipankin EIB:n ja sen investointirahaston EIF:n Suomeen myöntämä rahoitus nousi yhdestä miljardista vuonna 2014 kaikkiaan 1,6 miljardiin euroon vuonna 2015. Olen asettanut tavoitteeksi vuositasolla rahoituksen kaksinkertaistamisen lähtötasoon 2014 verrattuna, mikä tarkoittaisi EIB-lähtöisen investointirahoituksen kaksinkertaistumista 2 miljardiin euroon. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia Suomen BKT:sta, mikä olisi tärkeä sykäys kasvun tueksi.

Nykytilanteessa Suomen on kyettävä saamaan liikkeelle kaikki mahdollinen yksityinen ja julkinen, kansallinen ja eurooppalainen investointirahoitus. Tähän tähdäten TEM:n toimesta on käynnistetty palveluneuvonta suomalaisille yrityksille ja julkisyhteisöille. Toivon, että sitä aktiivisesti käytetään.

Tässä yhteydessä on syytä mainita, että keskeinen pk-yritysten pankkirahoittaja OP-ryhmä on ryhtynyt EIB:n edullisen pk-rahoituksen välittäjäorganisaatioiksi Suomessa. OP-ryhmän 150 miljoonan euron lainaohjelma on jo käynnistynyt ja se on suunnattu nimenomaan pk-yrityksille.

Lähde: Olli Rehnin puhe toimialojen rahoitusseminaarissa 11.5.2016

© Copyright - Lihalehti