Lihalehti 4 / 2016, Mari Hannuksela

Suomi nousuun yrittäjyyden kautta

Nuorten into yrittää on peräti 20 kertaa suurempaa kuin vuonna 2004. Joka viides 18-24-vuotias nuori suunnittelee perustavansa yrityksen lähimmän kolmen vuoden aikana. Tuore tutkimustulos saa Mikael Pentikäisen uskomaan tulevaisuuteen.

Suomen Yrittäjät ry:n tuore toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen aloitti tehtävässään toukokuun alussa.

– Kun minulta viime syksynä kysyttiin, olisinko kiinnostunut, pohdiskelin monesta näkökulmasta. Ajatukseni kiteytyi siihen, ettei Suomen tilanne käänny kuin yrittäjyyden kautta.

Pentikäinen uskoo, että nuorten palo yrittäjyyteen nostaa Suomen uuteen nousuun.

– Tänä keväänä julkaistun GEM-tutkimuksen mukaan nuorten into yrittää on vahvempaa kuin koskaan. Joka viides 18-24-vuotias nuori suunnittelee perustavansa yrityksen lähimmän kolmen vuoden aikana. Tämä luku on 20-kertaistunut 12 vuoden aikana.

Kansainvälinen, yrittäjyyttä ja yrittäjyysaikeita tutkiva GEM-tutkimus (Global Entrepreneurship Monitor) on 60 maassa toteutettava tutkimus. GEM-tutkimuksen Suomen osuutta varten haastatellaan vuosittain 2000 työikäistä ja 40 yrittäjyyden asiantuntijaa. Suomessa GEM-tutkimuksesta vastaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Tutkimusta rahoittavat TEM ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Vuosittainen GEM-tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1999.

Joka koulusta yrittäjäkoulu

Mikael Pentikäinen kiertää säännöllisesti kouluissa ja yliopistoissa. Hän kantaa huolta siitä, että yrittäjäksi tähtäävät nuoret saavat riittävästi valmennusta.

– Koko maan kattava yrittäjyyskoulutus on mielestäni kestävän aluepolitiikan perusta, painottaa Pentikäinen. – Ei pitäisi olla mitään oppilaitoksia, joista pääsee valmistumaan oppimatta yrittäjyyden perusvalmiuksia.

Globaalin kilpailun paineessa ihmisiä jää työttömäksi hyvin monenlaisissa uratilanteissa. Pentikäisen arvion mukaan oman yrityksen perustaminen tulee työttömäksi jääneille yhä useammin olemaan työllistymisen vaihtoehto. Myös nämä henkilöt tarvitsevat yrittäjäkoulutusta omalla asuinpaikkakunnallaan.

– Suomessa tarvitaan kaikenlaisia yrittäjiä. Meillä Suomen Yrittäjissä on huolena yrittäjien asema ja sosiaaliturva. Pulmat koskevat erityisesti yksinyrittäjiä mutta myös muita.

Osaamista viestinnästä ja politiikasta

Metsänhoitajaksi valmistuneen Mikael Pentikäisen sukujuuret ovat Savossa. Perheen vapaa-ajan asunto, vanha kansakoulu Lapinlahdella on samalla ikkuna maaseutuyrittäjän todellisuuteen. Suomesta 95 prosenttia on maaseutua, ja yrityksistä noin 40 prosenttia toimii maaseudulla. Globaalin kilpailun paine ulottuu jokaiseen kylään, ja haastaa juuri nyt erityisesti maatilayrityksiä, kun ruokamarkkinat muuttuvat nopeasti.

Ennen Suomen Yrittäjiin tuloaan Pentikäinen toimi Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana.

– Olen tehnyt koko tähänastisen työurani yksityisellä sektorilla. Olen perustanut pari firmaakin, mutta en koe itseäni leimallisesti yrittäjäksi. Uskon että viestintätaustastani on hyötyä, ja myös siitä että politiikkaakin on tullut jonkun verran seurattua, pohtii hyviä äänisaaliita saanut keskustalainen vaatimattomasti.

Yrittäjäliike on kansanliike

Politiikasta on yllättävän lyhyt matka yrittäjäjärjestöön, siinäkin on nimittäin kansanliikkeen piirteitä.

– Koen Suomen Yrittäjät ry:n hyvin mielekkäänä kansanliikkeen ja elinkeinojärjestön yhdistelmänä. Meillä on noin 300 paikallisyhdistystä, 20 aluejärjestöä ja 60 toimialajärjestöä. Johtamismielessä tämä on haastavaa, varsinkin kun yrittäjät useinkin ovat vahvoja persoonia, joilla on vahvat, pohditut mielipiteet.

Suomen Yrittäjät ry kokoaa 115.000 suomalaista yritystä ja yrittäjää yhteen.

– Jäsenyrityksemme työllistävät noin 650.000 palkansaajaa. Käytännössä lähes joka neljäs palkansaaja saa toimeentulonsa Suomen Yrittäjien jäseneltä. Työnantajayrityksistä noin 60 prosenttia kuuluu Suomen Yrittäjiin.

Kartellit murtuvat väistämättä

Yrittäjäjärjestön työn ydin on vaatia sellaisia päätöksiä, että Suomi olisi parempi paikka yrittää. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Mikael Pentikäinen painottaa, että työpaikkasopimisen edistäminen on tärkein tavoite.

– Meillä Suomessa on maailman jäykin palkanmuodostus ja Euroopan keskitetyin työmarkkinajärjestelmä. Osapuolet käyvät puolustustaistelua, mutta nämä rakenteet murtuvat väistämättä. Mikään voima ei tule pysäyttämään työmarkkinakartellin murtumista, Pentikäinen ennustaa.

Hän ei silti kannata viidakon lakeja. Pelisäännöt pitää olla, mutta uudenlaiset.

– Sellainen paikallinen sopiminen, joka joustaa vain ylöspäin, ei ole kestävää.

© Copyright - Lihalehti