Lihalehti 6 / 2015, Mari Hannuksela

Ministeri Tiilikainen haastaa purkamaan sääntelyä

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toi valtiovallan tervehdyksen Lihakeskusliiton 80-vuotisjuhliin Helsingissä syyskuussa. Ministeri haastoi toimialaa tekemään ehdotuksia sääntelyn purkamiseksi.

Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöt ja koko Valtioneuvosto ovat kuluvana syksynä työskennelleet suuressa paineessa. Syynä on vaikea suhdannetilanne yhdistettynä valtiontalouden rakenteellisiin ongelmiin, ja tilanteen vaatimien sopeuttamistoimien valmistelu. Lisämaustetta on tullut Venäjän vientipakotteiden vaikutuksista sekä viimeisimpänä pakolaistulvasta.

Vastuu oikeudenmukaisuudesta

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toi valtiovallan tervehdyksen Lihakeskusliiton 80-vuotisjuhliin Helsingissä syyskuussa.

Ministeri tunnisti elintarvikeketjun suuret haasteet. Hän muistutti kuitenkin, että elintarvikeketjun rahat oli tiukalla myös vuonna 1935 kun Lihakeskusliittoa perustettiin. Valtava lama oli vasta hellittämässä, ja poliittinen ilmapiiri näytti kiristymisen merkkejä.

– Ja silloinkin valtio sääteli elinkeinon mielestä toimialaa aivan liikaa. Ja samoin kuin nyt yritykset tajusivat yhteistyön tarpeellisuuden ja voiman.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä Tiilikainen oppi ravistelemaan totuttuja ajatuksia. Uusia keinoja on mietitty Suomen elinkeinoelämän ja koko kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtioneuvosto haluaa laskea Suomen työvoimakustannuksia, ja sitä kautta parantaa kilpailukykyä.

– Nyt hallitus on esittänyt lainsäätäjän käytettävissä olevat keinot. Odotamme mielenkiinnolla, kun esim. etujärjestöiltä tulee uusia ehdotuksia.

Suhdanteet vaihtelevat, samoin poliittiset voimasuhteet. Jotkut asiat kuitenkin pysyvät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

– Markkinoiden logiikka toimii samoin silloin 1930-luvulla ja nyt, ministeri toteaa. – Ostaja ostaa mahdollisimman hyvää ja halvalla ja myyjä pyrkii saamaan tuotteestaan mahdollisimman korkean hinnan. Koko ketjun toimintaa ajatellen olisi tärkeää että ketjun eri osat olisivat tasavahvoja.

Viimeinen vastuu markkinoiden oikeudenmukaisesta toiminnasta on lainsäätäjällä. Valtiovalta ei tehdä toimenpiteitä yksittäisten yritysten ehdoilla, vaan aina on ajateltava kokonaisuutta.

Lisää tuottavuutta sääntelyä purkamalla

Sekä maa- ja metsätalousministeriössä että ympäristöministeriössä keskustellaan paljon työstä ja kasvusta.

– Hallitus määritteli että pyrimme kärkeen biotalouden kehittämisessä. Sen kannalta sekä alkutuotanto että jalostus ovat erittäin tärkeitä. Myös perinteisemmässä tuotannossa on parasta jos sekä alkutuotanto että jalostus ovat suomalaista, ja koko ketju on tasapainotilanteessa.

Ministeri Tiilikainen muistutti kuitenkin, että elämme avoimilla markkinoilla, joissa raaka-aineen tuonti on osalle teollisuudesta myös tärkeä mahdollisuus. Alkutuotannolla ja kannattavalla jalostuksella on kuitenkin huikea kohtalonyhteys.

– Kansantalouden ja yksittäisten yritysten kannalta olisi tärkeää saada hyvää suomalaista ruokaa myös ulkomaisten kuluttajien ulottuville.

Mikä sitten parantaisi kilpailukykyä? Yksi hallituksen kärkihankkeita on liiallisen säätelyn purkaminen.

– Tämän korkeammalla tasolla ei voi byrokratian purku olla. Esimerkiksi ympäristölainsäädännön puolella kansliapäällikkö Hannele Pokka on aivan konkreettisesti jalkautunut yrityksiin ja kysynyt mitä se säätely kokonaisuudessaan on.

Valtioneuvostossa on herätty huomaamaan, miten kukin ministeriö on tarkastellut säädöksiä vain omalta hallinnonalaltaan katsoen.

– Kun kaikki eri hallinnonaloilta tulevat säätelyt kopsahtaa sinne yritykseen, on se kansliapäälliköllekin silmiä avaava kokemus. Nyt haluamme vaihtaa lähtökohtaa.

Tavoitteena on vapauttaa yrittäjä yrittämään, viljelijä viljelemään ja työntekijä tekemään työtään. Valtiovallan tehtävä on ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan miettiä, miten hallinnosta tulisi yrittäjille mahdollisimman kevyt taakka.

Pohjoismainen ruoka aallonharjalla

Lihan kulutus ei Suomessa juuri kasva, ja tuontikilpailu kova.

– Edustamanne yritykset mukautuvat, ja pystyvät ketterästi kehittämään toimintojaan jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Suomalainen ja pohjoismainen ruoka ovat nyt trendien aallonharjalla. Siitä pitää ottaa kiinni. Suosittelen yrityksiä tarttumaan Food From Finland –vienninedistämisohjelman mahdollisuuksiin.

Ministeri Tiilikainen luetteli myös muita kehittämisen mahdollisuuksia. Luomu on kasvava trendi Euroopassa. Lähiruokaboomi auttaa erityisesti pieniä ja keskisuuria naudan- ja lampaanlihan tuottajia ja jalostajia.

– Miksi kannattaa uskoa ruoantuotannon tulevaisuuteen Suomessa? Jokaisen sivistyneen valtion pitää olla kykenevä ruokkimaan omat kansalaiset kaikissa olosuhteissa. Haluamme pitää tästä kiinni nyt ja tulevaisuudessa.

Ilmastomuutos on tässä sekä uhka että mahdollisuus. Haluamme tarjota kasvumahdollisuuksia, ja edistää toimintojen kehittämistä kiertotalouden hengessä. Esimerkiksi raaka-aineiden hyödyntämisen tehostaminen antaa lisää kilpailukykyä ja parhaimmillaan luo uusia työpaikkoja.

 

Kysymyksiä ministerille

Esitimme maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle lisäkysymyksiä sähköpostilla. Julkaisemme kysymykset ja vastaukset sanasta sanaan.

Kysymys: Mitä lihaketjun ja lihateollisuuteen liittyviä, maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä meneillään olevia lainsäädäntöhankkeita tai asiakokonaisuuksia ministeri pitää tärkeimpinä?

Vastaus: Keskeisimmät hankkeet tulevat suoraan hallitusohjelmasta. Ensimmäinen on tavoite parantaa maatalouden kannattavuutta. Keskipitkällä aikavälillä tämä vaatii investointien rahoittamisen varmistamista joka hoidetaan Makeran pääomittamisella.

Lyhyen aikavälin toimenpiteitä ovat maataloudelle sovittu kriisirahoitus Eu:sta ja kansallisesta budjetista.

Toinen keskeinen hanke on elintarvikesektorin kauppataseen parantaminen sekä viennin että kotimaisen kulutuksen kautta. Viennin edellytyksiä parannetaan mm. lisärahoituksella Eviran vientiä suunnitteleville yrityksille tarjoamiin palveluihin.

Kolmas keskeinen hanke on säätelyn parantaminen ja vähentäminen.

Kysymys: Mitkä asiat ovat kaikkein ajankohtaisimpia juuri näinä viikkoina?

Vastaus: Maatalouden kannattavuusongelmat ovat olleet vahvasti esillä sekä kotimaassa että Brysselissä.

Kysymys: EU-säädös viranomaisvalvonnasta (nykyisen 882/2004 uudistus). Mikä on ministeri Tiilikaisen kanta komission ehdotukseen, erityisesti keskusteluun valvonnasta aiheutuvien kustannusten perimisestä toimijoilta. Useat jäsenmaat ovat vastustaneet ehdotusta, eivät halua periä maksuja elinkeinolta koska katsovat sen haittaavan kilpailukykyä.

Vastaus: Suomi on kannattanut mallia, jossa jäsenmaat voivat itse päättää tästä asiasta.

Kysymys: Mitä toiveita ministerillä on lihaketjulle ja erityisesti lihateollisuudelle? Onko tapoja millä voisimme auttaa ministeriä ja koko hallintoa ja poliittista päätöksentekoa?

Vastaus: Toivoisin, että liha-alan yhteistyö edelleen tiivistyy. Samalla pyydän nyt alalta aktiivisuutta byrokratian purkamiseksi. Otamme mielellään vastaan aloitteita sekä säätelyn vähentämiseksi että sen parantamiseksi.

© Copyright - Lihalehti