Lihalehti 8 / 2015, Markku Pulkkinen

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajaa, Matti Ahoa, kuunnellessa syntyy vahva usko siihen, että Suomen elintarvikevalvonta on maalaisjärkisissä käsissä. Euroopan unionin lainsäädännön järkevyyttä voi sen sijaan hieman epäillä.

Aholla ja Eviralla on kädet täynnä työtä, mutta liha-asioista pääjohtaja pysähtyy mielellään hetkeksi keskustelemaan. Aho on itsekin toiminut tarkastuseläinlääkärinä ja liha-ala on hänelle muutenkin tuttu. Aholle on kertynyt myös paljon kansainvälistä kokemusta lihasektorista, mikä on eduksi suomalaisen lihantuotannon edellytysten edistämisessä.

Maksut kilpailukykyhaittana

Lihateollisuus on kritisoinut Eviraa kohtuuttomista palvelumaksuista lihantarkastusten osalta. Aho ymmärtää kiukun, mutta toteaa Eviran olevan EU:n ja Suomen lainsäädäntöjen puristuksessa.

– Euroopan unioni on asettanut lihantarkastusmaksuille vain minimitason, mikä kaikkien maiden on vähintään perittävä toimijoilta. Osa valtioista perii vain minimimaksun ja maksattaa pääosan tarkastuskuluista veronmaksajilla, Aho selventää.

– Suomessa eduskunta on puolestaan päättänyt, että lihantarkastustoimintaan sovelletaan valtion maksuperustelakia. Maksu kattaa toiminnan järjestämisestä aiheutuvat täydet kustannukset. Jos asiaan halutaan vaikuttaa, on oikea osoite poliittinen päätöksenteko.

Pienimpien teurastamoiden tarkastusmaksutaakkaa valtio on helpottanut myöntämällä 600 000 euron vuosittaisen määrärahan, jottei niiltä tarvitsisi periä täyttä tarkastusmaksua.

EU:ssa on parhaillaan menossa virallista valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Valvonnasta perittävien maksujen suhteen suurin osa jäsenmaista kannattaa nykyisen käytännön jatkamista, joten tarkastusmaksut todennäköisesti vaihtelevat jatkossakin maittain. Uusi laki vahvistetaan aikaisintaan kahden vuoden päästä.

Tarkastusta yhtenäistettävä

Eviran vajaasta 700 työntekijästä noin kymmenesosa työskentelee lihantarkastustehtävissä teurastamoilla. Lihantarkastuksessa tehdään kaikkineen reilut sata henkilötyövuotta. Nykyiseen lihantarkastusjärjestelmään Aho on suhteellisen tyytyväinen, vaikka kehitettävääkin löytyy.

– Tärkein kehityskohde on lihantarkastuksen ja siihen liittyvän muun valvonnan yhtenäistäminen läpi valtakunnan. Toiminnassa on nyt laitoskohtaista vaihtelua. Tarkastus pitäisi tehdä joka paikassa samojen periaatteiden mukaan. Tässä meillä on vielä tehtävää, Aho myöntää.

Aho painottaa, että vastuu tuoteturvallisuudesta on aina teurastamolla itsellään. Hän haluaisi edelleen lisätä lihateollisuuden omaa vastuuta, mutta tämänhetkisellä EU-lainsäädännöllä se ei onnistu.

– Elintarvikevalvontaa on viety jo riskiperusteiseen suuntaan, jossa päävastuu lakien noudattamisesta on yrityksillä itsellään, Aho kuvailee.

Hän veisi lihantarkastusta myös mielellään siipikarjateurastamoissa jo käytössä olevaan suuntaan, jossa laitoksen henkilökunta voi avustaa lihantarkastuksen suorittamisessa. Se helpottaisi ja joustavoittaisi etenkin pienissä teurastamoissa tapahtuvaa tarkastustoimintaa.

Lobbausta tarvitaan

Pääjohtajan puheessa välähtää kerran jos toisenkin kritiikki Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden päätöksentekoa kohtaan. Kärsimättömäksi itseään luonnehtivaa Ahoa harmittaa etenkin EU:n päätöksenteon ”mieletön hitaus”.

– Jos järkeviä muutoksia halutaan saada aikaiseksi, pitää asioista keskustella unionin päätöksentekoelinten lisäksi kaikkien jäsenmaiden kanssa. Suomi on tehnyt kuluneen vuodenkin aikana monia liha-alan byrokratiaa karsivia ehdotuksia Euroopan komissiolle. Viranomaisvalvonnan riskiperusteisuuden lisääminen on niissä keskeisenä teemana, Aho valottaa.

Pääjohtaja toivoo koko liha-alan yhteistä panosta EU-vaikuttamiseen.

– Yhteisölainsäädäntö on aivan liian yksityiskohtaista. Laeissa ei pitäisi käyttää ’16 millin tai 3 luxin’ tarkkuutta. Nyt suomalaiset virkamiehet voivat vain kiristellä hampaitaan ja toimia. Jos järkeviä muutoksia halutaan saada aikaan, pitää jokaisen tahon olla edustettuna Brysselissä. Vain yhdessä voimme saada tuloksia. Lobbausta tarvitaan paljon, Aho tietää.

 Vientiläksyt tehtävä

Evira on ponnistellut kiitettävästi uusien vientimahdollisuuksien avaamiseksi Euroopan ulkopuolisiin maihin. Viime keväänä Aho oli muun muassa mukana ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan vetämällä vienninedistämismatkalla Kiinassa.

– Valtio panostaa nyt reilusti elintarvikkeiden viennin edistämiseen. Evirakin sai 800 000 euron määrärahan vientiedellytysten selvittämiseen. Pystymme palkkaamaan lisää ihmisiä, laatimaan vientimaiden edellyttämiä selvityksiä suomalaisista laitoksista ja valvonnasta sekä neuvomaan elintarvikealan yrityksiä vientimaiden lainsäädännön noudattamisen kiemuroissa. Viimeksi ovat valmistuneet muun muassa Georgian ja Vietnamin maaraportit, pian valmistuu Etelä-Afrikan raportti, Aho iloitsee.

Aholla on painava viesti vientitoimintaa harkitseville yrityksille.

– Kotiläksyt on tehtävä todella hyvin. EU:n ja Suomen lainsäädännöt on täytettävä pilkulleen. Lisäksi pitää taipua kolmannen maan lainsäädäntöön. Valitettavasti osa lihanjalostajista ei ole vielä kypsiä vientitoimintaan, vaikka intoa onkin.

Eviran tehtävänä on valvoa, että vientiyritys noudattaa ostajamaan lainsäädäntöä. Evira antaa tästä ostajamaan viranomaisille vakuutuksen. Evira tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten maiden viranomaisten kanssa.

– Esimerkiksi USA:n, Kanadan ja Uuden-Seelannin kanssa kaupankäynti on helppoa, sillä ne katsovat EU-lainsäädännön riittävän kattavaksi. Sen sijaan esimerkiksi Venäjän, Valkovenäjän, Kazakstanin, Brasilian ja Kiinan kanssa toiminen on hidasta ja byrokraatista, Aho kertoo.

Parhaillaan USA:n kanssa neuvoteltava TTIP-vapaakauppasopimus ei Ahon arvion mukaan tuo elintarviketurvallisuutta koskeviin vaatimuksiin merkittävää uutta.

Laitos-Oiva käyttöön

Parin viime vuoden isoksi ponnistukseksi Aho nimeää toukokuussa käyttöön otetun laitos-Oivan. Hän uskoo Oivan luovan hyvän pohjan sille, että viranomaisten tarkastuksia voitaisiin vähentää ja suunnata niitä aikaisempaa enemmän riskikohteisiin ja -yrityksiin.

Oiva-hymynaamoja ja raporttien yhteenvetoja aletaan julkaista internetissä tammikuussa.

– Meille Oiva tarjoaa hyvän työkalun valvonnan yhtenäistämiseen koko maassa. Yrityksille Oiva-valvonnat ja -raportit puolestaan tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden vertailla oman yrityksen toimintaa muihin yrityksiin ja myös eri toimipisteiden toimintaa saman yrityksen sisällä. Omista ja toisten raporteista voi oppia paljon. Tavoitteena on koko alan yhteinen hyöty, Aho painottaa.

Evira säästökuurilla

Aho joutui viime vuonna tekemään kipeitä henkilövähennyksiä Evirassa. 64 miljoonan euron vuosibudjetista oli supistettava lähes kolme miljoonaa. Työvoima väheni reilulla kymmenyksellä. 33 henkilöä irtisanottiin.

– Oli kovat paikat, mutta saavutimme säästötavoitteen. Pystyimme silti hoitamaan lähes kaikki meille määrätyt tehtävät. Vuoden 2016 säästötavoite on enää puolisen miljoonaa euroa, joten ensi vuosi kyllä pärjätään. Tulevinakin vuosina budjettikehys hieman pienenee. Säästöt otetaan kuitenkin seinistä, ei ihmisistä, Aho lupaa.

Toimipisteiden määrää on jo vähennetty ja Viikin päätoimipisteen tiloja pienennetään.

Tärkeimmäksi lähiajan tehostamiskohteeksi Aho nostaa tietojärjestelmien kehittämisen ja palveluiden digitalisoinnin. It-järjestelmien kehittämishankkeisiin on luvassa rahaa sekä valtiovarainministeriöstä että maa- ja metsätalousministeriöstä.

KUVA JA TEKSTI: MARKKU PULKKINEN

Juttuarkisto

© Copyright - Lihalehti