Love meat, eat better Ranskalainen lihateollisuus kampanjoi vastuullisuuden puolesta

Lihalehti 7/ 2019, Ninnu Perälä

Kulinaristien mekkana pidetty Ranska on tunnettu viineistään, juustoistaan, samppanjoistaan, konjakeistaan ja upeista fine dining -ravintoloistaan. Keskustelu vastuullisesta ja kestävästä ruoantuotannosta on kuitenkin muuttanut myös ranskalaisten ruokailutapoja.

Ranska on Euroopan suurin naudanlihan tuottajamaa yli 19 000 000 päisellä karjallaan. Ranskassa tuotetaan noin 1 462 miljoonaa kiloa naudanlihaa vuosittain, ja ranskalainen syö sitä n. 22,3 kiloa henkeä kohden (luullisena ruholihana mitattuna). Suomessa vastaava luku oli 19,6 kiloa vuonna 2017. Maidontuottajana maa on Euroopan toiseksi suurin.

Ilmastonmuutos ja keskustelu kestävästä ruoantuotannosta on muuttanut myös ranskalaisten ruokailutapoja. Lihateollisuuden ammattilaiset ovat olleet ajan hermoilla ja vastanneet uusiin vastuullisuuden haasteisiin tekemällä sopimuksen kestävästä ruoantuotannosta ja kampanjoimalla näkyvästi vastuullisen lihantuotannon puolesta.

− Suurin osa ranskalaisista naudanlihatuottajista on perheyrityspohjaisia maatalousyrittäjiä. Tilojen koot ovat pieniä − yhdellä tilalla on keskimäärin 56 nautaa. Pieni tilakoko mahdollistaa vastuuntuntoisen kasvatuksen. Vastuullisuus on päivän sana myös Ranskassa. On tärkeää, että lihantuottaja tuntee eläimensä hyvin, ranskalaisen liha- ja lihantuottajajärjestö INTERBEVin johtaja Guy Hermouet toteaa.

Lihateollisuus tuntee vastuunsa

Konkreettisena tekona Hermouetin luotsaama INTERBEV käynnisti vuonna 2019 alkuvuodesta kollektiivisen viestintäkampanjan, jonka otsikkona on “LOVE MEAT, EAT BETTER”.

− Ranskan lihateollisuus on tietoinen toimialan uusista haasteista ja haluaa osaltaan sitoutua vastuullisesti tuotetun lihan tuotantoon. Väitämme, että lihalla on edelleen paikkansa kestävässä ruoantuotannossa. “LOVE MEAT, EAT BETTER” puolustaa vastuullisen ja jatkuvasti kehittyvän teollisuuden arvoja, Hermouet sanoo.

Elä paremmin, osta paremmin ja syö paremmin. Nämä ovat ranskalaisen kuluttajan ajatuksia, ja ne ovat johtaneet elämäntapaan, jota Hermouet kutsuu fleksitarismiksi. Tietoinen kuluttaja syö kaikkea, niin eläinperäisiä tuotteita kuin kasvistuotteitakin. Koska tietoinen kuluttaja valitsee, mitä syö, voi hän tämän vuoksi kuluttaa hyvällä omallatunnolla. Tietoinen kuluttaja syö järkeviä määriä keskittyen yhtä paljon nautintoon kuin laatuunkin. Tasapainoon ja monimuotoisuuteen. Paikallisuus ja kestävät tuotteet ovat selkeästi ranskalaisten uusi musta.

Lähtökohtana avoin keskustelu

”LOVE MEAT, EAT BETTER” -kampanjan tavoite on Hermouetin mukaan vilpitön vuoropuhelu kuluttajien kanssa. Hermouet haluaa näyttää ja todistaa kuluttajalle, kuinka karja- ja lihateollisuudella on edelleen keskeinen rooli ranskalaisten ruokavaliossa. Kampanjaan liittyvä ”Naturellement-flexitariens.fr”-verkkosivusto jakaa tietoa joustavasta ja tiedostavasta elämäntavasta ja tarjoaa konkreettisia todisteita vastuullisesta ja kestävästä lihantuotannosta.

Hermouet ei halua toimia vain Ranskassa, ja viestintäkampanja onkin suunnattu myös ulkomaille. Tällä hetkellä se on esillä seitsemässä maassa. Parantaakseen ranskalaisen naudanlihan mainetta, INTERBEV julkaisi 2017 uuden tuotekuvan ”French Beef, a Taste of Terroirs”.

Toimialan yhteistyö avainasemassa

INTERBEV on perustettu 1979 alun alkaen tuottajien järjestöksi. Nykyään se toimii kuitenkin laajemmin eri toimialojen välisenä järjestönä, ja se puolustaa niin karjankasvattajien etuja kuin pienimuotoista teollista ja kaupallista toimintaakin. Se on jaettu osastoihin eläinlajien mukaan, ja oman osastonsa on saanut naudanlihanlihan lisäksi myös vasikat, lampaat, hevoset ja vuohet. Maantieteellisesti järjestö toimii koko Ranskan alueella. Jalkautumisen parantamiseksi järjestön alla toimii noin 20 alueellista komiteaa, jotka viestivät yhteiset strategiat ja kansallisesti suunnitellun viestinnän kukin omalle alueelleen.

− Pidämme tärkeänä vuoropuhelua kaupan järjestöjen kanssa. Se on INTERBEVin keskeinen tehtävä. Pidämme myös tärkeänä, että alalla toimiville tarjotaan mahdollisuus avoimeen keskusteluun sekä yhteisiin pohdintoihin. Päätarkoitus on yhteisymmärrys ja yhteinen etu. Lihateollisuudella pitää olla kykyä organisoida ja keskustella yhdessä – se tuo painoa kaupan ja muiden sidosryhmien suunnitelmiin, Hermouet painottaa.

Ranskalaisen lihantuotannon erikoisuus on lukuisat rodut ja eläinaineksen laaja geenipooli. Lihantuotannossa on mukana peräti 22 rotua, josta ostaja voi valita itselleen sen sopivimman. Hermouet kertoo, että tyypillisesti ranskalaisen lihakarjan ruokavalio koostuu 80 % nurmesta. 92 % eläinten rehuista tuotetaan omilla tiloilla.

− Myös karjan kuljetus on tarkkaan säädeltyä, ja lihan jäljitettävyys on huippuunsa viritettyä. Teurastamot sijaitsevat lähellä tuottajia ja kuljetusmatkat ovat lyhyitä, Hermouet korostaa.

———————————————–

Ranska mukana EU:n innovatiivista karjankasvatusta tukevassa hankkeessa

Naudanlihantuotannossa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat kuusi prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Muun muassa nurmialueiden hyödyntämisessä nähdään vielä potentiaalia, ja tämän myötä kaksoisrooli antaa lihantuottajille tärkeän merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa.

EU:n LIFE BEEF CARBON -hankkeen tavoitteena on edistää innovatiivisia karjankasvatusmenetelmiä ja niihin liittyviä käytäntöjä naudanlihatilojen teknisen, taloudellisen, ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi. Tutkimusten mukaan lihantuottajilla on puutteita innovatiivisten käytäntöjen käytöstä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Hankkeessa on mukana Ranskan lisäksi myös Irlanti, Italia ja Espanja. Näiden maiden naudanlihatuotantoon käytetty pinta-ala vastaa 32 prosenttia EU-alueen naudanlihatuotannosta.

Hankekumppanit lisäävät naudanlihantuotannon toimijoiden tietoisuutta ja rohkaisevat sitoutumaan ympäristönsuojelun parantamiseen. Tämä toivotaan saavutettavaksi testaamalla ja edistämällä innovatiivisia käytäntöjä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja hiilen sitomisen lisäämiseksi.

Hankkeen puitteissa on tarkoitus suunnitella, esitellä ja levittää innovatiivisia neuvoa-antavia lähestymistapoja ja toimintasuunnitelmia kotieläintaloudessa.


Ranskan maatalousministeri Didier Guillaume puhui eurooppalaisille maataloustoimittajille lokakuussa Pariisissa, ja ilmaisi puheessaan huolensa ranskalaisten viljelijöiden hyvinvoinnista ja maatalousalan syvästä kriisistä, jossa itsemurhat ovat yleistyneet niinkin radikaalisti, että yksi viljelijä päätyy synkkään ratkaisuun 2-3 päivän välein. ”Tilanne on siis todella huono, ja erityisen heikossa asemassa ovat pienet tilat, joilla ei ole työkaluja taistella”, Guillaume totesi vakavassa puheessaan. Maatalouden ongelmien ratkaisu on tärkeää koko maan ja samalla koko Euroopan kannalta. Guillaumen mielestä ainoa vaihtoehto on seistä yhteisessä rintamassa koko EU:n tasolla.

■ Ninnu Perälä