Lihan kulutus ja ravitsemus

Liha on tärkeä osa hyvää ravitsemusta. Suomalaisten punaisen lihan kulutus on keskimäärin suositeltavalla tasolla. Suomalaiset syövät eniten sian- ja broilerinlihaa.

Suurin osa, 96 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Päivittäin tai lähes päivittäin lihaa syövien määrä on noussut vuodesta 2018 ja on nyt 42 prosenttia. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 81 prosentissa kotitalouksista.

Suomalaiset syövät lihaa noin 81 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Tämä tarkoittaa ruhopainokiloja, eli määrä on kypsentämätöntä ruholihaa ja siinä on mukana luut, porsaan nahkaa, rasvaa ja monenlaista muuta, joka ei päädy kuluttajan lautaselle. Kun otetaan huomioon myös kypsennyshävikki, todellinen kulutus on noin puolet tuotetuista ruhopainokiloista eli noin 40 kiloa henkilöä kohti vuodessa.

Suurin osa Suomessa syödystä lihasta on kotimaassa tuotettua. Omavaraisuusaste on noin 91 prosenttia, ja kulutuksen kotimaisuusaste 80 prosenttia.

Syödystä lihasta sianlihan osuus on noin 41 prosenttia, siipikarjan lihan 33 prosenttia ja naudanlihan osuus 25 prosenttia. Lisäksi suomalaiset syövät poroa, riistaa sekä lampaan- ja karitsanlihaa sekä aivan pieniä määriä muun muassa kaniinin lihaa ja muita erikoislihoja.

Ylivoimainen proteiinin lähde
Lihan syöntiä puoltavat hyvä maku, tottumus ja ravintosisältö. Liha on tärkeä osa ruokavaliota. Lihassa on lähes kaikki ravintoaineet, joita ihminen tarvitsee: energiaa, rasvaa sekä laadukasta proteiinia, B-ryhmän vitamiineja, rautaa, sinkkiä ja muita kivennäisaineita hyvin imeytyvässä muodossa.

Lihasta saadaan hyvälaatuista proteiinia. Eläinkunnan tuotteita syövien ei tarvitse kiinnittää huomiota proteiinin laatuun, koska eläinproteiini sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja. Samalla turvataan myös raudan, jodin ja B12-vitamiinin saantia. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa.

Kasvikunnan yksittäisten proteiinilähteiden, kuten viljavalmisteiden, palkokasvien, pähkinöiden ja manteleiden, aminohappokoostumus ei vastaa ihmisen tarvetta, koska niissä on niukahkosti yhtä tai useampaa välttämätöntä aminohappoa.

Suomalaisten proteiinin saanti on keskimäärin riittävää. On kuitenkin väestöryhmiä, esimerkiksi laitoshoidossa olevat, vähän liikkuvat vanhukset, joiden riittävään, laadukkaan proteiinin saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Proteiini on tärkeää lihaskunnon ja liikuntakyvyn ylläpitämisessä.

Punaista lihaa kohtuullisesti, vaaleaa vapaasti
Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan lihaa voi syödä itse harkitsemansa määrän. Kuitenkin suositellaan, ettei lihavalmisteita ja punaista lihaa
(naudan-, lampaan- ja sianlihaa) tulisi käyttää enempää kuin 500 grammaa viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa.

Eri lihalajien rasvahappokoostumus on erilainen. Naudanlihan rasvasta on noin puolet ns. pehmeää rasvaa eli kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Porsaanlihan rasvasta noin 60 prosenttia on pehmeää ja broilerin ja kalkkunanlihan rasvasta pehmeää on peräti kaksi kolmasosaa.

Punainen liha olisi ravitsemussuositusten mukaan hyvä valita mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina.

– Mari Hannuksela

Lähteet:
Lihatiedotusyhdistys ry
Ruokavirasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kantar TNS Agri ry

© Copyright - Lihalehti