Kisa poronlihasta kovenee

Lihalehti 8 / 2020, teksti Mari Hannuksela, kuvat Ninnu Perälä

Matkailu- ja poronnahkaliiketoiminnasta tuttu Pokan perhe laajensi poronlihantuotantoon. Rovaniemen laitokseen tulee jatkossa myös teurastamo. Leikkaamossa voidaan käsitellä jopa 2000 ruhoa päivässä.

Olavi Pokka on yli 80-vuotias, mutta se ei tunnu menoa haittaavan. Työpäivä Rovaniemellä on alkanut jo kuuden aikaan. Ensin kahvit kodin läheisellä huoltoasemalla ja kuulumisten vaihtoa tuttavien kanssa. Sitten perheen omistamaan Joulupukin Pajakylään napapiirille. Nykyisin Santa Claus Village -nimellä toimiva yritys majoittaa 90-prosenttisesti ulkomaisia turisteja. Olavi Pokka ajaa autollaan mökkikylän ympäri ja tarkistaa, että kaikki on niin kuin pitää. Päivään kuuluu myös muun muassa käynti rautakaupassa sekä yhteistyökumppanien tapaamisia. Rankat ruumiilliset työt suvun vanhin jättää kuitenkin jo nuoremmille.

Olavi Pokan perheeseen kuuluu vaimo sekä poika ja kaksi tytärtä perheineen. Lapsenlapsia on yhteensä kahdeksan. Osa heistä on jo mukana perheyrityksessä. Perheen yritykset työllistävät yli 50 henkilöä. Henkilökuntaan kuuluu myös itse joulupukki, joka on napapiirillä tavattavissa joka päivä.

Porontaljojen markkinajohtaja

Olavi Pokan poika Harri Pokka on opiskellut useassa maassa. Palo Rovaniemeltä maailmalle oli kova. Aluksi tavoitteena oli saavuttaa riittävä englannin kielen taito. Nykyisin Harri Pokka puhuu englannin lisäksi muun muassa espanjaa. Venezuelaissyntyinen insinöörivaimo Mariela Pokka löytyi alun perin kielikurssilta Lontoosta. Mariela Pokalla on myös MBA-tutkinto, ja hänen työtehtävänsä on kansainvälinen markkinointi.

Vuonna 2001 Harri Pokka perusti vaimonsa kanssa Lapin Nahka Oy:n. Lapin Nahka Oy on johtava porontaljoja valmistava yritys maailmassa. Yrityksen tuotteita myydään yli 35 maahan.

Porontaljoista 80-90 prosenttia menee ulkomaille. Kansainvälisyys tuo yritystoimintaan välillä aivan surrealistisia sävyjä. Kuka esimerkiksi uskoisi, että napapiirille tullut turisti varasi itselleen kokonaisen lentokoneen nähdäkseen revontulia. Kun niitä oli reittikoneen ikkunoista vaikea nähdä, samainen turisti vuokrasi seuraavalla kerralla helikopterin, josta näkyvyys olikin jo parempi.

− Tai että nyt korona-aikana yksi meidän isoimmista asiakkaistamme on ollut afrikkalainen firma, joka valmistaa porontaljoista kissojen leluja, Harri Pokka paljastaa.

Rovaniemen uuden porolaitoksen suunnittelussa otettiin huomioon BRC-valmius. Vasemmalta Minna Sinkkonen, Olavi Pokka, Mikko Tamminen ja Harri Pokka. 

Koko poro käyttöön

Harri Pokan toinen yritys Lapin Poro ja Riista Oy aloitti vuonna 2017 poroteurastamon ja lihanleikkaamon rakentamisen Norvatien teollisuusalueelle. Pokka Reindeer Meat -brändillä toimivassa leikkaamossa pyörii jo tuotantoa. Kapasiteettiä riittää. Marellin älylinjastolla voidaan käsitellä jopa 2000 ruhoa päivässä.

Mikä innosti Harri Pokan mukaan poronlihabisnekseen?

− Poronomistajat alkoivat kysellä, että miksi sinä Harri ostat vain nahkoja, miksi et koko ruhoa? Ajattelin, että miksi ei, mutta jos tehdään, niin tehdään sitten kunnolla. Ideana on saada koko poro käyttöön.

Koronapandemia pakotti viivästyttämään teurastamon rakentamista. Teurastamon toiminta tulee painottumaan poroerotusten aikaan eli syksyyn. Leikkaamolla käsitellään muualla teurastettuja ruhoja sekä pakasteena laitokselle toimitettavaa raakapaloiteltua lihaa. Jatkossa on tarkoitus leikata myös omasta teurastamosta tuleva liha.

Harri Pokka toteaa leikkaamon käynnistyksen olleen erittäin positiivista.

− Pystymme hyödyntämään melkein 100-prosenttisesti sivutuotevirran jatkossa. Olemme ympäristöystävällinen, energiatehokas ja hyödynnämme alan uusinta teknologiaa.

Toki tehtävää on vielä, mutta tämä pitää yrittäjän positiivisesti liikkeellä.

− Korona kyllä pysäytti niin rajusti, ettei tällaiseen osannut kukaan varautua, Harri Pokka pohtii. Turismin hiipuessa poronlihan ja varsinkin taljojen menekki on hiipunut, ja taljojen rahtikulut ovat nousseet jopa kolminkertaisiksi. Perheyrityksessä kuitenkin uskotaan tulevaisuuteen ja tehdään investointeja pitkällä tähtäimellä.

Kunnianhimoinen tehdashanke

Lapin Poro ja Riista Oy:n lihanleikkaamo on erittäin kunnianhimoinen hanke. Tontin koko on peräti neljä hehtaaria. Kapasiteettia on reilusti, jopa 2000 ruhoa päivässä. Elintarviketieteen maisteri Minna Sinkkonen kertoo, että sekä suunnittelussa että rakentamisessa on koko ajan tähtäimessä BRC-sertifikaatti.

− Harrilla on ollut selkeä näkemys koko ajan. Tästä tehdään tulevaisuuden laitos. Tämä on mielenkiintoinen projekti. Rakenteet, ratkaisut, materiaalit, koneet, kaikki tehdään tinkimättä.

Kaikkialla on kameravalvonta. Ilmanvaihdon osastoinnista on näin korona-aikana iso hyöty. Poistoilmaa ei kierrätetä, vaan se menee suoraan ulos.

Leikkaamon sydän on Marellin toimittama leikkaamolinja. Linja on suunniteltu porolle. Poron lisäksi voidaan leikata myös vaikkapa karitsaa. Yrityksellä on luvat myös sian ja naudan leikkuuseen. Ne ruhot täytyy kuitenkin esipaloitella ennen linjalle tuontia.

Marellin linjan sisäänajo onnistui hienosti. Linjan hienous on siinä, että sekä sisään tulevat ruhot että paistit, fileet ja leikot punnitaan tarkasti.

− Ruho punnitaan varastoon tullessa ja uudelleen siinä kohtaa, kun se siirretään varastosta leikkaamon puolelle. Näin saadaan selville tarkka painohävikki. Järjestelmä tallentaa ruhon yksilöintitiedon sekä antaa leikkaajille leikkuukaavat, joiden mukaan kukin ruho leikataan. Hävikkiä/saantoa päästään seuraamaan ruho- ja leikkaajakohtaisesti.

Tavaraa lähti leikkaamosta ensimmäisen kerran maaliskuussa 2020. Korona pysäytti lupaavasti alkaneet toimitukset. Nyt tavaraa lähtee hiljalleen. Valikoimissa on muun muassa käristeitä, poroboxeja, leikkoja, paisteja ja fileitä. Käristelinjalla Holacin laite siivuttaa, kuutioi tai suikaloi. Linjan täydentävät Ishidan monipäävaaka ja Boschin vesipestävä pussituskone.

− Tähtäimessä on myös jatkojalostus. Meidän tavoitteena on nostaa selvästi poronlihan jalostusastetta. Samalla hyödynnetään kaikki sivutuotevirrat.

******

Innovatiivinen suolausmenetelmä taljoille

Olavi Pokka kehitti 1980-luvun lopulla rumpusuolausmenetelmän. Se sopii poron raakataljojen käsittelyyn niin hyvin, että se on nykyisin yleisessä käytössä Suomen lisäksi muissakin poronhoitoa harjoittavissa maissa. Suolaa tarvitaan puolitoista−kaksi kiloa taljaa kohti. Suolan tarkoitus on säilöä raakataljat niiden odottaessa käsittelyä.

Porontaljojen muokkaus on hyvin käsityövaltaista. Aluksi suola ja epäpuhtaudet pestään taljoista rummussa, sitten puhdistetaan niin sanottu lihapuoli siihen mahdollisesti jääneestä rasvasta ja muista jäänteistä. Taljat kuivataan, pehmitetään ja reunat siistitään. Lopuksi lihapuoli hiotaan käsityönä poskenpehmeäksi ja sileäksi.

Henkilökunta esilajittelee porontaljat värin ja laadun mukaan. Laatuluokat ovat Standard, Premium ja Industrial. Lopullisen lajittelun tekee aina Harri Pokka itse. Tavoitteena lajittelussa on, että asiakas tulee varmasti tyytyväiseksi saamaansa laatuun.

*****