Lihalehti 2 / 2016, Mari Hannuksela

Michael Hornborg: ”Lihaketju on rikki”

Suoramyyntiin keskittyvä lihayrittäjä Michael Hornborg pitää suomalaista lihaketjua liian kalliina ja tehottomana. Hornborg toivoo tiivistä yhteistyötä ketjun kilpailukyvyn parantamiseksi. Hän näkee mahdollisuuksia myös viennissä.

Michael Hornborg on lohjalainen viljelijä ja lihayrittäjä. Monet muistavat hänet myös MTK:n puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana. Hornborgilla on näköalapaikka suomalaiseen lihaketjuun, ja hän on sitä mieltä että ketju on pahasti rikki.

  • Minulla ei ole yksinkertaisesti varaa myydä suomalaiseen ketjuun. Se ei kannata. Näin ollen yrityksemme keskittyy suoramyyntiin. Suosittelen suoramyyntiä kaikille tuottajille, joskin ymmärrän, ettei se muoto kaikille sovi varsinkaan siipikarjapuolella. Eikä suoramyynti myöskään ratkaise ongelmia kansantalouden kannalta. Koko ketjun kilpailukykyä pitäisi parantaa, Hornborg toteaa tiukasti.

Omavaraisuus romahtamassa

Lihaketjussa kaikki osa-alueet ovat riippuvaisia toisistaan. Teurastusta ja lihanjalostusta ei ole ilman toimivaa alkutuotantoa. Kauppa ja ammattikeittiöt puolestaan tuovat suomalaisten lihatalojen hyvät tuotteet kuluttajien ulottuville.

Nykyinen lihaketju on Hornborgin mukaan liian kallis. Säädöksillä tuodaan yhä uusia lisäkuluja ennestään kalliille ketjulle. Kustannukset nousevat, ja ne syövät kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Esimerkiksi Ruotsissa kustannusten kasaaminen ketjuun on romahduttanut lihaomavaraisuuden, ja valitettavasti Suomessa on käymässä samoin. Esimerkiksi naudanlihatuotannon omavaraisuus on tuoreimpien ennusteiden mukaan putoamassa 75-80 prosenttiin.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Hornborg kääntää ensimmäisenä katseen osuustoiminnallisten lihatalojen suuntaan.

  • Tuottajaosuuskuntien pitäisi vihdoin fuusioitua ja tulla pois pörssistä. Pörssilogiikka ei sovi yhteen tuottajaomistuksen kanssa. Valio on loistava esimerkki siitä, miten tuottajien omistama yritys voi olla oikeasti kilpailukykyinen, Hornborg sanoo.

Huomio kokonaisuuteen

Suomalaisen lihaketjun ongelmana on alan toimijoiden keskittyminen kukin omaan tekemiseensä. Kokonaisuutta ei ajatella. Kukaan ei kuitenkaan pysty laivaa yksin kääntämään – siihen tarvitaan mukaan koko elinkeino.

  • Tässä olisi tärkeitä ja isoja asioita tehtävänä. Laiva vuotaa ja vuoto pitää tukkia. Nyt pitää keskittyä järkeviin ratkaisuihin ja tehdä oikeita asioita.

Hornborgin mukaan luottamuksen vahvistaminen olisi tärkeä lähtökohta lihaketjun yhteistyölle.

  • Lihayrittäjät viestittävät, ettei kaupan kanssa synny aitoa jatkumoa. Kauppa ostaa ehkä tuotteet sisään ja luo kuluttajalle mielikuvaa kotimaisesta valikoimasta, mutta kotimaisuus vaihtuu nopeasti ulkomaiseen jonkun kampanjan yms. verukkeella ja aika nopeasti kotimainen tuottaja jää ulkopuolelle.

Ketjun yhteistyön lisäksi yrittäjyys on avain parempaan tulevaisuuteen.

  • Suomessa tarvitaan yrittäjyyttä – pitkäjänteisiä sukuyrityksiä jotka luovat ja ylläpitävät työpaikkoja. Yrittäjyyttä leimaa sekä alkutuotannossa, jalostuksessa että kaupassa tunneside omaan tekemiseen.

Alkutuotannon kolmenlaiset riskit

Lihatuottajan elämässä on ulkoisia ja sisäisiä riskejä. Sisäiset riskit liittyvät yrittäjän osaamiseen ja jaksamiseen. Ulkoisia riskejä on Michael Hornborgin mukaan kolmenlaisia.

  • Meillä on sääriski, markkinariski ja poliittinen riski, Hornborg luettelee.

Sääriski on aina mukana maatilojen elämässä. Leutoina talvina metsäyrittäjillä on haasteita, kun raskailla koneilla ei pääse metsään.

  • Myös eläimille tällaiset talvet ovat vaikeita. Kosteus on niille rankkaa ja kura aiheuttaa ongelmia. Kuivassa pakkassäässä eläimet voivat paremmin.

Poliittinen riski taas liittyy lainsäädäntöön ja maataloustukiin. Hornborg pitää tärkeänä, etteivät tuet pääse sotkemaan kannattavuuden logiikkaa.

  • Ei voi tehdä sellaista työtä, että käytetään tukia syömään tappiota. Markkinariski on osa-alue, jossa näen eniten valoa tunnelin päässä. Me myymme suoraan tilalta, emmekä ole riippuvaisia ketjusta. Teurastamolle myytäessä saisin lihasta 4 euroa kilolta, suoramyyntihinnat ovat tällä hetkellä 16 euroa kilolta.

Lähiruoalla on kasvot

Michael Hornborgin oman yritystoiminnan liikeideaksi on kirjattu ”jalostaa kannattavasti nurmi lähialueen asiakkaalle elämykseksi”. Elämykset ovat upea ratsastus, maukas liha ja kaunis ympäristö. Käytössä on kaksi maatilaa, vaimon sukutila Laakspohjan kartano sekä myöhemmin ostettu lähikartano Vaanila. Eläinten laitumena ja nurmenviljelyssä on yhteensä 460 hehtaaria peltopinta-alaa. Hevosia on 102.

Lihantuotantoa varten tiloilla on Highland- ja Hereford –karjat. Highlandeja on 20 lehmää ja 30 sonnia, Hereford-karjassa on tällä hetkellä parikymmentä emoa.

  • Meillä naudat laiduntavat myös erityistukialueen rantapeltoja ja –niittyjä. Naudat ovat laitumella ympäri vuoden, ja saavat halutessaan suojaa olkipohjaisista kylmäpihatoista. Myös lampaat viihtyvät kylmäpihatoissa. Uuhia on 210. Myymme hiukan yli 300 karitsaa vuodessa, Hornborg kertoo.

Kaikki liha tuotetaan luomuna ja myydään suoramyyntinä. Tilan nettisivuilla ilmoitetaan mahdolliset noutopäivät, ja puhelinnumero sekä sähköpostiosoite joiden kautta voi tehdä varauksen. Karitsanliha myydään puolikkaina n. 10 kilon laatikoissa valmiiksi paloiteltuna ja vakuumipakattuna. Myös naudanlihaa saa valmiiksi paloiteltuna ja vakumoituna.

  • Myymme melko paljon myös ammattikeittiölle. Meidän asiakkaille luomu ei välttämättä ole se tärkein asia, vaan se että he tietävät missä eläimet ovat kastaneet. Lähiruoka on mielikuva – suomalainen ruoka on lähiruokaa, Hornorg pohtii. Lähiruoalla on kasvot, Hornborg pohtii.

Miten suoramyyntitila on voi olla kannattava? Tärkeintä on Michael Hornborgin mukaan tehokas tekeminen.

  • Ei saa nyhvätä – pitää olla tehokasta että tällä elää, Hornborg hymyilee.

 Teurastamo Inkooseen

Vaikka kilpailu on liha-alalla kovaa, on kuitenkin yhteistyö kaiken A ja O. Hornborgin kasvattamat eläimet teurastetaan Vainion teurastamossa Orimattilassa. Lihakonttori leikkaa sonnit ja Ekenäs Rökeri karitsat. Perniön Liha tekee lihasta makkaraa.

Alan yrittäjät suunnittelevat yhteistä teurastamohanketta ja uusi nauta- ja lammasteurastamo nousee Inkoon Västankvarniin. Teurastamon suunniteltu kapasiteetti on n. 1000 eläinyksikköä vuosittain.

  • Mukana on tällä hetkellä kuusi osakasta. Ajatuksena on, että uusi teurastamo palvelee sekä osakkaita että myös muita alueen yrittäjiä. Perustamiskustannukset ovat toista miljoonaa euroa. Kun saamme kustannuslaskelmat selväksi, voimme tarjota osakkuutta myös muille kiinnostuneille, Hornborg tietää.

Highland-meetwurstia Kiinaan?

Michael Hornborgia kuunnellessa tuntuu että mikä tahansa voi olla mahdollista. Isäntä itse toteaakin, ettei toisten syyttely auta ketään: asiat täytyy tehdä eri tavalla ja tehokkaammin kuin ennen.

  • Ihmettelen miksi isot talot eivät pidä omia lihakauppoja? Kauppojen valikoima on nimittäin kovin suppea. Jos kuluttaja haluaisi jotain erikoisempaa niin vähissä on. Monen kuluttajan tavoitteena on syödä ehkä hiukan vähemmän lihaa, mutta parempaa. Tämä luo mahdollisuuksia yritystoiminnalle.

Toinen asia, mitä Hornborg ei ymmärrä on se, ettei teurastaminen muka kannata.

  • Jos meille on järkeä laittaa oma teurastamo ja lihakauppa niin en oikein ymmärrä miksei se olisi järkevää isommillekin?

Ja jos Suomen markkinat eivät vedä, niin lisää asiakkaita löytyy ulkomailta. Hornborg kannustaa vientikanavien hyödyntämiseen, ja miettii parhaillaan esim. highland-meetwurstin mahdollisuuksia Kiinassa.

Michael Hornborg (s. 15. tammikuuta 1966 Valkeala)

Suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja ja entinen MTK:n puheenjohtaja.

Koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hornborg nousi Esa Härmälän tilalle MTK:n puheenjohtajaksi huhtikuussa 2006. Hän erosi tehtävästä huhtikuussa 2009 ja ryhtyi viljelemään vaimonsa Nina van der Palsin kanssa vaimon kotitilaa Lohjalla.

Hornborg on työskennellyt MTK:ssa useissa eri tehtävissä. Toiminnanjohtajana hän aloitti 2005. Ennen siirtymistään MTK:hon hän työskenteli Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton toiminnanjohtajana ja sitä ennen ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbundin toimitusjohtajana.

Hän on työskennellyt myös MTK:n, SLC:n ja Pellervo-Seuran toimiston päällikkönä Brysselissä sekä Euroopan unionin komissiossa komissaari Erkki Liikasen kabinetissa maatalousvastaavana.

Hänet valittiin toukokuussa 2009 Raision hallintoneuvoston puheenjohtajaksi, mutta erosi tehtävästä toukokuussa 2013.

© Copyright - Lihalehti