Globaali lihankulutus kasvussa – Suomessa tasaista

Lihalehti 1 / 2021, teksti Mari Hannuksela  kuva Shutterstock

Globaalisti lihankulutus on noin 35 kiloa henkeä kohti vuodessa. Ennusteen mukaan kulutus kasvaa edelleen. Suomessa lihan kulutus on pysynyt viime vuodet vakaana hieman yli 80 kilossa henkeä kohti.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti marraskuussa englanninkielisen virtuaalitietoiskun sianlihasektorin markkinatilanteesta. Yhteistyössä OECD:n ja FAO:n kanssa järjestetty tilaisuus käsitteli ennusteita lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Tuotannon kasvuennuste vuosille 2020−2029 on 40 miljoonaa tonnia globaalisti. Nyt lihankulutus henkeä kohti vuodessa on globaalisti 34,9 kiloa, ja ennusteen mukaan määrä on noussut 10 vuoden päästä noin 500 grammaa. Vertailun vuoksi suomaiset syövät lihaa vuodessa hiukan yli 80 kiloa henkeä kohti vuodessa. Kysymyksessä on niin sanottu ruholiha eli kypsentämätön luullinen liha.

Sianlihamarkkinat ja ASF

Isoimmat sianlihamarkkinaan vaikuttavat tekijät ovat globaalisti Covid 19 ja Afrikkalainen sikarutto ASF. Afrikkalainen sikarutto vaikuttaa sekä globaalisti (Kiina) että EU-markkinassa (Saksa yms.). Kiinan sianlihan tuonti on viime vuosina noin puolitoistakertaistunut. Koska Kiina on maailman suurin kuluttajamarkkina, näin valtava tuonnin kasvu on vaikuttanut kaikkiin maailman maihin.

Seminaarissa ennustettiin, että lyhyellä aikavälillä sianlihan maailmanmarkkinahinta saattaa edelleen laskea. ASF:n takia sianliha korvautuu osittain muilla lihalajeilla, erityisesti broilerilla.

Keskipitkällä aikavälillä kansainvälinen lihakauppa kasvaa. Toisaalta talouslama voi vähentää lihan kysyntää ja suunnata kulutusta halvempaan proteiiniin (kasvit).

Ehkä mielenkiintoisin ennuste oli se, että keskipitkällä ja erityisesti pitkällä aikavälillä Kiina toipuu sikarutosta ja kasvattaa sianlihan tuotantoaan. Kiinan lihantuonnin ennustetaan laskevan kolmanneksella.

Lintuinfluenssa uhkaa

Koronan ja ASF:n rinnalle globaaleina uhkina on nousemassa HPAI eli korkeapatogeeninen lintuinfluenssa. Tätä kirjoittaessa tartunnat ovat hiipineet jo Baltiaan saakka. Suomen siipikarjasektori ja viranomaiset ovat jo pitkään valmistautuneet siihen, että tauti leviää myös Suomeen.

Suomessa vakaa tilanne

Lihatiedotusyhdisrys ry julkaisi tammikuun alussa tuoreen tutkimuksen. Suomalaisten lihan syöntiä selvitettiin Kantar TNS Agri Oy:n tekemällä tutkimuksella. Tuloksista selviää, että 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Päivittäin lihaa syödään 41 prosentissa talouksista. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syöviä talouksia on 76 prosenttia. Lihan syöntiä puoltavat hyvä maku, ravintosisältö ja tottumus. Maun merkitys on vahvistunut, samoin proteiini mainitaan aiempaa useammin.

Tutkimuksessa selvitettiin lihan syönnin tai syömättömyyden lisäksi myös muita lihan käytössä tapahtuneita muutoksia. Valtaosalla, 72 prosentilla suomalaisista, lihan käyttö on säilynyt ennallaan. Lihan ja varsinkin punaisen lihan syöntiä sanoo vähentäneensä 15 prosenttia ja lisänneensä 5 prosenttia suomalaisista. Syyt lihan käytön vähentämiseen ovat pääosin samoja kuin niillä, jotka eivät syö lihaa lainkaan. Tärkeimpinä mainittiin eettiset, ekologiset ja ilmastosyyt. Osa vähentää lihaa terveyssyistä, osalle liha ei vaan enää maistu ja osa on vähentänyt lihan käyttöä taloudellisista syistä.

Lihan syönnin useuden ja vähentäjien määrän perusteella lihan kokonaiskäyttö on pysynyt melko vakaana.

Lisätietoja:
www.agri-outlook.org
www.lihatiedotus.fi
www.siipi.net

Lue myös: Lisää suorituskykyä lihasta