Lihalehti 6 / 2016, Ninnu Perälä, Mari Hannuksela

Esittelyssä EU-järjestöt

EU-järjestöt, UECBV ja CLITRAVI toimivat kattojärjestöinä useille eurooppalaisille liha-alan järjestöille ja tarjoavat suorimman reitin Brysselin EU-lainsäädäntöön vaikuttamiseen.   Lihakeskusliitto on jäsenenä molemmissa järjestöissä.

Jo vuonna 1958 perustetun Clitravin tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää eurooppalaista lihateollisuutta. Järjestön toiminta on jatkuvaa vuoropuhelua Euroopan komission, parlamentin, Euroopan unionin neuvoston, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) sekä useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Clitravi vaikuttaa aktiivinen niin poliittisesti kuin lihateknologisestikin. Se pyrkii huolehtimaan kauppasopimusten täytäntöönpanoista sekä yhtä lailla eurooppalaisen lihan tuoteturvallisuudesta teknologiset näkökohdat huomioon ottaen. Se lausuu ja kokoaa yhteen eurooppalaisten järjestöjen näkemyksiä mm. elintarvikkeiden lisäaineista, pakkausmerkinnöistä ja lihan laadusta.

Clitravi edustaa noin 13.000 liha-alan yritystä, jotka tuottavat yhteensä 13,5 miljoonaa tonnia lihatuotteita vuosittain. Eurooppalainen lihateollisuus työllistää 350 000 henkeä.

Yksin on vaikea vaikuttaa

UECBV puolestaan on Euroopan karja- ja lihakaupan äänitorvi, joka edustaa niin tuottajia kuin teollisuuttakin. UECBV:ssä on mukana yhteensä 53 liittoa siten, että myös EU:n ulkopuolelta Marokko, Norja, Venäjä, Serbia, Sveitsi ja Turkki ovat mukana. 28 EU-maasta on edustettuna 24 maata. Tämä kaikki tarkoittaa 20 000 yritystä ja yli 230 000 työpaikkaa.

UECBV:n tavoitteisiin kuuluu jäsenilleen tasapuolisen toimintaympäristön luominen. Se tarjoaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa asiantuntemusta sekä luotettavaa tietoa ja tehokasta alan viestintää. Brysselissä sijaitsevassa päämajassa vaalitaan yhteyksiä eurooppalaisiin ja kansainvälisiin instituutioihin sekä alan julkisiin neuvotteluihin.

  • Sekä Clitravi että UECBV ovat systemaattisia ja suuria lobbausjärjestöjä, jotka tekevät paljon töitä. Selvää on ettei yksi maa pysty EU-tasolla vaikuttamaan, ainoa tapa vaikuttaa on osallistua ja äänestää, Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela sanoo.

UECBV:n presidentti Philippe Borremans korostaa viestinnän merkitystä.

  • Lihasta ja sen kulutuksesta annetaan usein negatiivinen kuva mediassa – haluaisin kompensoida kielteisiä käsityksiä korostamalla myönteisiä toimia tieteelliset perustelut huomioituna. Lihan mainetta on kehitettävä koko Euroopan tasolla, Borremansin sanoo järjestön verkkosivuilla.

”Meidän asiamme päätetään Brysselissä” 

Molemmat järjestöt ovat Lihakeskusliiton eläkkeelle jääneelle toimitusjohtaja Veli Saarenheimolle tuttuja.

  • Meidän asiamme päätetään Brysselissä. Joskus ohjeet tulevat pilkulleen ja joskus tulee ”kehikko” jota sovellamme täällä, Saarenheimo sanoo.
  • Pitää käydä, osallistua, vaikuttaa ja äänestää. Järjestöt kuuntelevat jäseniään. Jos ei osallistu, ei oikein voi purnatakaan.

Myös verkostoitumismahdollisuudet ovat Saarenheimon mukaan tärkeitä.

  • Olemalla mukana oppii tuntemaan eri maiden liha-alaa. Meillä on erittäin hyvät suhteet muun muassa Bulgariaan, Romaniaan ja Saksaan. Kun Lihakeskusliitto täytti 75-vuotta, olivat molempien järjestöjen puheenjohtajat puolisoineen paikalla, Saarenheimo muistelee.

Suomi on liittynyt molempien järjestöjen jäseneksi 80-luvulla. Jäsenmaksut jakautuvat Lihakeskusliitolle sekä Elintarviketeollisuusliitolle.

  • UECBV:hen liityimme itse asiassa alun perin jo aiemmin. Olimme välillä pois kymmenisen vuotta, mutta 1986 liityimme uudelleen.

Useita työryhmiä ja asiakokonaisuuksia

Minkälaisia asioita UECBV ja Clitravi sitten käsittelevät? Hyvin monenlaisia, elävistä eläimistä sivutuotteisiin, lainsäädäntöön, teknologiaan ja ravitsemukseen. Eri asioille on omia alatyöryhmiä, jotka kokoontuvat aktiivisesti.

Mari Hannuksela harmittelee, että Suomesta on melko aikaavievää ja kallista osallistua työryhmien kokouksiin.

  • Monien Keski-Euroopan maiden järjestöistä on paljon helpompi olla mukana asioiden valmistelussa ja taustakeskusteluissa, kun kokouksiin pääsee autolla muutamassa tunnissa.

Elokuun aikana on saatu kiinnostavia raportteja tuttujen asiakokonaisuuksien lisäksi mm. teurastuksen sivuotteiden mahdollisuuksista sekä ympäristöasioista.

  • Hiilijalanjäljen lisäksi kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän mm. typpi- ja vesijalanjäljet. Jotta kuluttajapakkauksiin saadaan aidosti käyttökelpoisia merkintöjä, tarvitsemme koko Eu:n laajuista harmonointia ja myöhemmin myös merkintöjen tunnetuksi tekemistä, Hannuksela selostaa.

Hyödyllisiä tilastoja

Yksi konkreettinen hyöty Lihakeskusliiton jäsenille tulee siitä, että he saavat UECBV:n ja Clitravin tilastot tuoreena käyttöönsä.

Markkinatilastoja kootaan erikseen sika-, nauta- ja siipikarjamarkkinoista. Rehujen ja muiden tuotantopanosten hintaa seurataan markkina-alueittain, samoin teurastusmäärien ja -hintojen kehitystä.

Luvut ovat valtavia. Esimerkiksi sikoja teurastetaan pelkästään Eu-alueella noin 250 miljoonaa joka vuosi. Määrät ovat olleet kasvussa.

Mercosour-neuvotteluihin vaikuttaminen

Clitravi lähetti äskettäin jäsenilleen koosteen, jossa käydään läpi Mercosour-neuvotteluja ja niihin vaikuttamista.

Mercosour-ryhmän perustivat vuonna 1991 Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Urugyay. Venezuela liittyi mukaan virallisesti kesällä 2012, ja mukaan on tulossa myös Bolivia. Mercosour-ryhmä on Eu:n merkittävä kauppakumppani.

Meneillään on neuvotteluja jotka koskevat politiikkaa, kauppaa ja muuta yhteistyötä. Välillä neuvottelut ovat olleet jäissä, ja uusia neuvottelukierroksia on taas aloitettu uudelleen. Viime aikoina neuvotteluissa on tapahtunut merkittävää aktivoitumista.

  • Myös liha-alan järjestöt ovat huomanneet tilanteen, ja pyrkivät vaikuttamaan neuvottelujen asialistaan ja painotuksiin. Tämä on tuttua myös Eu:n ja USA:n välisistä TTIP-neuvotteluista, joissa tosin liha-alan toiveet on jääneet useasti alakynteen.

Mari Hannukselan mukaan lihaketjua koskettavat neuvottelut liittyvät tullien alentamisen lisäksi myös esim. teknisiin kriteereihin, elintarviketurvallisuusysymyksiin ja tuotteiden jäljitettävyyteen.

  • Näyttää siltä, että vastuullisuuskysymykset ovat nousemassa aiempaa enemmän esille myös näissä neuvotteluissa.

Dialogi poliittisen päättäjien kanssa

Polittisten päättäjien ja Eu-virkamiesten lobbaaminen on merkittävä osa sekä UECBV:n että Clitravin työtä. Lobbaamisessa täytyy olla virkeämpi ja sitkeämpi kuin vastapuoli. Vaikuttamiseen liittyy huolellinen koordinointi. Eu-tason järjestö valmistelee kannanoton, ja delegoi kunkin maan omille järjestöille yhteydenotot juuri sen maan europarlamentaarikkoihin ja muihin vaikuttajiin. Eu-järjestön vastuulle jää kontaktit suoraan Eu-virkamiehiin.

Tämä vaikuttaminen suomalaisiin päättäjiin saattaa olla todella jännittävää. Osa päättäjistä tuntee erinomaisesti liha-alan asioita, toisilla taas saattaa olla hyvinkin ohuet perustiedot. Vaatii huolellista taustatyötä ottaa selvää henkilön tietotasosta ja asennoitumisesta, jotta pystyy räätälöimään viestin kullekin vastaanottajalle mahdollisimman hyödylliseen muotoon.

© Copyright - Lihalehti