Lihalehti 3 / 2016, Kaisu Meronen

Broilerista potkua pelipäivään

Nuorten MM-kisojen kultamitali Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueelle sai koko kansan juhlimaan vuoden 2016 voitokasta aloitusta. Selvitimme mitä nuoret huippujääkiekkoilijat syövät.

Kolmea nuorta maajoukkuepelaajaa Jesse Puljujärveä, Sebastian Ahoa ja Antti Kalapudasta valmentava Oulun Kärppien joukkueenjohtaja ja maalivahtivalmentaja Ari Hilli vastaa puhelimeen. Huippujääkiekkoilijat keskittyvät semifinaaliin, joten heitä ei häiritä toimittajilla.

– Kärpissä kiinnitetään paljon huomiota pelaajien ruokavalioon. Aina uuden kauden alussa ensimmäisellä viikolla käymme läpi, mitä kannattaa ostaa ja mistä raaka-aineista tehdään hyvä ruoka. Nuorten ruokailusta myös kysytään usein, Hilli sanoo.

Pelaajat syövät tavallista ruokaa, mutta ruoka-aineiden laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Piilorasvaa ja sokeria pyritään välttämään, ja sydäntuotteita ja vähärasvaisia kastikkeita suositaan.

Hilli myös rohkaisee pelaajia laittamaan ruokaa itse perusruoka-aineista lähtien, ja joskus vanhemmat pelaajat auttavat nuorempia ruoanlaitossa.

Proteiinit ruokavalion perusta

– Proteiinit ovat iso juttu, samoin ruokarytmi, ettei tule korkeita hiilihydraattihuippuja.

Proteiinia ja niistä saatavaa energiaa ja rakennusaineita todella tarvitaan suureen kulutukseen. Viikon saldoksi kertyy noin 15 tuntia peliä ja oheisharjoittelut tähän päälle. Huippujääkiekkoilija voi kuluttaa kaksinkertaisen määrän proteiinia tavalliseen kuntoliikkujaan verrattuna, mikä tarkoittaa noin puoltatoista grammaa proteiinia painokiloa kohti laskettuna vuorokaudessa.

– Lihasta pelaajat saavat proteiinia. Myös kala on hyvä proteiinin lähde, Hilli sanoo.

Myös riittävä nesteytys on urheilijoille tärkeää.

– Vesi on toinen iso juttu, ja urheilujuomiakin kulutetaan. Sen sijaan sokeriset juomat kuten virvoitusjuomat ja energiajuomat ovat pannassa, Hilli luettelee.

Ruokavälit kolme tuntia

Ateriavälit eivät saa venyä liian pitkiksi. Ruokaa ja juomaa pyritään tankkaamaan päivän aikana kolmen tunnin välein. Kolme pääateriaa ja yleensä kaksi välipalaa ja iltapala.

– Ruokarytmi rakennetaan treenien mukaan. Päivittäin treenataan paljon, ja tiistai, torstai ja lauantai ovat pelipäiviä, jolloin on myös aamujäät.

Pelaajat aloittavat päivänsä aamiaisella yleensä yhdeksän – puoli kymmenen aikaan. Yhden, puoli kahden maissa päästään lounaalle.

– Aamupalan ja lounaan välillä on pientä tankkausta. Treenin jälkeen on tärkeää, että palautuminen käynnistyy nopeasti. Tärkeää on myös, ettei syö itseään ähkyyn.
1-2 vierasottelua viikossa tarkoittaa matkustamista. Kärpät pelaavat myös CHL-liigaa, ja sen kolmen päivän matkat Euroopassa tuovat ruokailuun omat haasteensa.

– Pelaajat syövät normaalia hotelliruokaa, mutta annamme yleensä toivelistan ruoista, mitä haluamme tarjottavan.

Lautasmalli ja kämmen avuksi

Ruokavalion käytännön ohjeena käytetään lautasmallia. Pelipäivinä suositaan erityisesti kanaa sekä perunaa tai riisiä.

– Lautasmalli on tuttu: kasviksia puolet, neljännes C-hiilihydraattipitoista ja neljännes proteiinia. Riisi on alkanut viedä tilaa pastalta, Hilli tietää.

Kämmenen koko vastaa neljännestä lautasesta. Hilli kertoo, että Jääkiekkoliitto järjestää koulutuksia ravitsemukseen liittyen, ja myös oppaita on saatavilla.

Näillä eväillä voitettiin kultaa:

      • Lihassa on hyvälaatuista proteiinia
      • Lihaa sisältävästä ruokavaliosta saa enemmän kreatiinia kuin kasvisruokavaliosta. Kreatiini tehostaa suorituskykyä ja palautumista.
      • Liha on ylivoimainen raudan lähde
      • Lihassa on paljon kivennäis- ja hivenaineita kuten sinkkiä, seleeniä ja magnesiumia.

 
Operaatio Urheilullinen Elämäntapa

Suomen Jääkiekkoliiton terveyden edistämisohjelma on nimeltään Operaatio Urheilullinen Elämäntapa. Sen tavoitteena on herättää keskustelua ja lisätä tietoa terveiden elämäntapojen merkityksestä lasten ja nuorten seuratoiminnassa sekä tehdä suunnitelmallisia toimia terveyden edistämiseksi.

Ravitsemus on siinä yksi osa-alue liikunnallisuuden, unen ja levon tarpeen, päihteettömyyden sekä hygienian ohella.

Operaatio Urheilullinen Elämäntapa korostaa, mitä ja milloin urheilevan lapsen ja nuoren tulisi nauttia ravintoa. Mikä on kouluruokailun rooli? Miten ajoitetaan ruokailut peli- ja turnausmatkoilla? Entä jaksaminen harjoituksissa heti koulupäivän jälkeen?

Monipuolisen ja terveellisen ruokavalion perusteita voidaan kerrata valmentajille ja nuorille pelaajille. Myös vanhempien rooli korostuu ruoan ostajana sekä esimerkin antajana.

Joukkueita ehdotetaan kirjaamaan toimintasuunnitelmaan ravitsemukseen liittyviä asioita. Esimerkiksi, että joukkue suunnittelee peli- ja turnausmatkoja myös ruokailujen kannalta, joukkueen ohjaajat ja valmentajat ym. näyttävät hyvää esimerkkiä omilla ruokavalinnoillaan, osallistutaan koulutuksiin ravitsemusasioista, keskustellaan urheilijan ravinnon tarpeesta, riittävästä ravinnon määrästä, sekä oikein ajoitetusta ruokailemisesta, pelaajille annetaan konkreettisia esimerkkejä hyvästä ruoka-annoksesta jne.

Lisätietoa: http://www.finhockey.fi/

Juttuarkisto

© Copyright - Lihalehti