Broilerinliha pysyy suosiossa

Lihalehti 7 / 2019, Raila Aaltonen

Siipikarjan, lähinnä broilerin, liha on ollut viime vuosien kestomenestyjä ja kuluttajien suosikki. Sen menekkiä ovat siivittäneet monikäyttöisyys, nopeus ja terveellisyys, eivätkä nämä asiat ole menossa pois muodista. Myös kotimaisen alkuperän arvostuksen nousu on satanut broilerikaupan laariin.

Suomessa toimii kaksi suurta broileriyritystä, joilla on omat tuotantoputket eläinaineksen tuonnista valmiiksi tuotteiksi asti. Atrian ja HKScanin rinnalla markkinoilla toimii Naapurin Maalaiskana Oy, jonka omistaa ruotsalainen Scandi Standard -konserni.
Atrialle broileria kasvattavia tiloja on noin 80 ja HKScanin Kariniemen Kotitiloja saman verran. Naapurin Maalaiskanalla sopimustuottajia on kymmenkunta. Siipikarjanlihaa tuotettiin Suomessa viime vuonna 137 miljoonaa kiloa, josta valtaosa broileria.

Haastajana broilerimarkkinoille viitisen vuotta sitten tullut Naapurin Maalaiskana ei ole vielä tehnyt voitollista tulosta, mutta tavoite lähenee. Alkuvuosien raju kasvu on tasaantumassa, silti viime vuonnakin liikevaihto kasvoi 18 prosentilla ja ylitti 40 miljoonan euron rajan.

Oman raaka-aineen varassa toimivien jalostajien lisäksi on useita valmistajia, jotka ostavat raaka-aineen muualta. Siipikarjanlihan kulutuksen neljän miljoonan kilon nousu viime vuonna on helpottanut kaikkien elämää kilpailluilla markkinoilla. Joka kolmas Suomessa syötävä lihakilo on jo broileria.

Kilpailu kiristyy valmistajien kesken

Kilpailu talojen kesken on ollut kireätä koko ajan, vaikka kysyntä kokonaisuutena on ollut pitkään nousussa, painottaa Naapurin Maalaiskanan kaupallinen johtaja Pasi Martikainen.

− Kysynnän ennustettu tasaantuminen ei tilannetta ainakaan helpota, mutta uskomme pystyvämme säilyttämään asemamme. Meidän kilpailuetuja ovat puhtaat, aidot maut ja tuotteiden korkeat lihapitoisuudet. Saamamme palautteen mukaan olemme oikealla tiellä.

Martikaisen arvion mukaan lihan kokonaiskulutus jatkuu vakaana, vaikka muutoksia tapahtuu eri lihalajien kysynnässä. Siipikarjassa hän odottaa kasvun edelleen jatkuvan.

Kuluttajaa kiinnostaa yhä enemmän, mistä hän maksaa: mitä muuta paketissa on kuin lihaa, Martikainen sanoo.

− Tuotekehitys on pidettävä kunnossa koko ajan niin tuotteiden kuin pakkausten osalta. Olemme kyselleet kuluttajilta ja kuunnelleet toiveet tarkkaan, mikä näkyy myynnin kehityksessä.

Koska pakkauksilla on kuluttajille väliä, Naapurin Maalaiskana uudisti pakkaukset alkuvuonna.

− Rasian hiilijalanjälki pieneni. Rasiat hankitaan nyt läheltä tehdasta ja materiaa­lin hukkaa omassa prosessissa on vähennetty. Pakkausten väri mahdollistaa kierrätettävyyden muun kotitalouden muovijätteen mukana, Martikainen selvittää.

Kotimaisuus on valttia lihatiskillä

Kysynnän kasvun hidastuminen piiskaa yrityksiä etsimään uusia avauksia, ja siipikarjanlihan käyttö raaka-aineena laajenee uusiin tuotteisiin. Naapurin Maalaiskanan syksyn uutuuksia ovat korkean lihapitoisuuden luonnonsuolinakki ja lenkki, pakasteisiin yritys tuo paneroidut tuotteet ja lihapullat, jotka valmistetaan alusta asti Suomessa.

Siipikarjan etuna on monipuolisuus ja soveltuvuus moniin käyttötarkoituksiin, Martikainen näkee. Hänen mielestään myös suomalainen tuotantotapa tuottaa lisäarvoa.

− Kuluttaja arvostaa avoimuutta ja koko putken läpivalaisua tilalta lopputuotteeksi asti. Eläinten kohtelu ja käsittely kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän, hän sanoo.

− Yhdellä sopimustilallamme avattiin kesällä show room, jossa voi käydä katselemassa omin silmin tuotantoa tavallisessa broilerikasvattamossa. Lisää katseluhuoneita on tulossa uusiin halleihin.

Teollisuuden roolin kuluttajasuhteen hoidossa Martikainen näkee tärkeänä. Myös koko alan yhteinen viestintä esimerkiksi antibiootittomasta kasvatuksesta on hänen mielestään järkevää.
Kauppa pitää valikoiman vastuullisena

Myös tuoteryhmäpäällikkö Pasi Ahti Wihuri Oy Aarniolta arvioi, että broilerin käyttö nousee edelleen. Yrityksen valikoimassa on sekä kypsiä että raakoja broilerituotteita noin kymmeneltä yritykseltä.

− Kaupan rooli asiakkaan ja kuluttajien suuntaan on pitää valikoima vastuullisena, esimerkiksi varmistaa, että tavarantoimittajien sertifioinnit ovat kunnossa. Lihateollisuuden vastuulla taas on varmistaa tuotannon jäljitettävyys ja vastuullinen tuotantotapa, sekä se, että alkuperämaat ovat selkeästi esillä.

Ahti näkee broilerin monien hyvien puolien olevan edelleen vahvaa valuuttaa kilpailussa muiden lihalajien kanssa.

− Broilerin hintataso on asiakkaalle houkutteleva, liha on kevyttä ja sopii trendeihin, kuten fitness. Se on helppo valmistaa, monikäyttöinen kylmänä ja lämpimänä – paljon etuja verrattuna nautaan tai sikaan. Broileri toimii raaka-aineena ympäri vuoden.
Kotimaista broileria suosii Ahdin mukaan myös tuotannon läpinäkyvyys ja jäljitettävyys. Myös tuotannon ympäristövastuullisuus tuo lihalle lisäarvoa.

− Tuottajatilan nimi pakkauksessa tuo aidosti lisäarvoa. Osa kuluttajista arvostaa ”nippelitietoa” tilatasolta lähtien. Merkinnät luovat myös tunteen lähellä tuotetusta ruoasta. Sillä yritykset ovat onnistuneet erilaistamaan tuotteensa massasta.

Maustamattoman suosio kasvaa

Hämeenlinnassa toimivassa K-supermarket Hätilässä lihalla on iso merkitys myynnille. Jauhelihat ovat kauppias Mervi Kivistön mukaan suurin yksittäinen tuoteryhmä, broilerin liha ja tuotteet tulevat heti kakkosena. Myynnissä on Kariniemen, Atrian ja Maalaiskanan tuotteita.

− Lihan kokonaismyynti on myös pysynyt meillä tasaisena. Etenkin broileri ja sen hyvät puolet tunnetaan hyvin. Broilerin suosiota on nostanut kuluttajien kiireinen arki, jossa ruoan pitää valmistua nopeasti. Broileri on kätevä ja moneen taipuva raaka-aine ja sitä saa monessa muodossa. Terveellisyys on myös valtti: suuri osa kuluttajista tietää broilerin vähärasvaiseksi ja proteiinipitoiseksi. Sekin vaikuttaa, että pakkauksissa ilmoitetaan tuottajatilan nimi.

Valtaosa kaikesta myymälässä myytävästä lihasta on suomalaista. Kivistön mukaan kuluttaja luottaa tilojen toimintaan, ja siksi lihatalojen kannattaa edelleen painottaa tuotteiden alkuperää. Etenkin broilerinlihassa tuontilihaa karsastetaan.

− Kuluttajaa kiinnostavat puhtaat, laadukkaat raaka-aineet. Tämä on ollut suuntaus jo pidempään, eikä siihen näy muutosta. Ennen lähes kaikki broileri myytiin valmiiksi maustettuna ja marinoituna, nyt kysytään paljon maustamatonta. Ruokaohjelmia seurataan, ja niiden kautta on opittu käyttämään monipuolisemmin erilaisia osia, esimerkiksi mehevämpiä paistileikkeitä grilliin fileen sijasta.

K-Supermarket Hätilässä remontoitiin ja laajennettiin lihan palvelutiski viime vuonna. Broilerinliha myydään pääasiassa valmiiksi pakattuna, sillä palvelumyynnissä sen kysyntä on pientä ja myös säilyvyys aiheuttaa haasteita. Uutena juttuna myymälässä kokeillaan nyt broilerinuijien maustamista ja pakkaamista itse.

Pakkaustapa ohjaa valintoja

Myös Kivistö uskoo broilerin suosion jatkumiseen. Ilmastokeskustelu vaikuttaa ehkä siten, että kulutusta siirtyy naudanlihasta muuhun lihaan ja kalaan, hän arvioi.

− Kuluttajan ruokaympyrä on muuttunut mielestäni monipuolisemmaksi, kasvisten käyttö ja vegevaihtoehdot lisääntyvät. Ne tuovat oman lisänsä, mutta eivät ole ainakaan vielä ratkaisevasti muuttaneet lihan myyntiä.

Kauppiaan vinkki lihateollisuudelle on kiinnittää yhä tarkemmin huomiota pakkauksiin. Muovista ja pakkausjätteen määrästä keskustellaan, ja osa broileripakkauksista on aika isoja.

− Pystytäänkö broilerin pakkaamistapaa muuttamaan jätteen määrän vähentämiseksi? Jauhelihassa pakkausuudistus on ainakin otettu hyvin vastaan. Toki pakkauksen on myös mahdollistettava houkuttelevat esillepanot myymälässä. Pakkaus ei ehkä vaikuta suoraan menekkiin, mutta ohjaa valintoja tuoteryhmän sisällä.

Trendit vaikuttavat siihen, missä muodossa liha ostetaan ja mitä osia ja mausteita käytetään. − Ruokatrendeissä vaikuttaa edelleen Aasia, ja aasialaisessa makumaailmassa broileri on perusraaka-aine. Myös hyvinvoivan arjen trendiin sopii terveellinen, nopea broileri, Kivistö sanoo.

Yritykset ovat Kivistön mielestä onnistuneet hyvin trendien hyödyntämisessä: esimerkiksi tuottajien tuominen esiin sopii lähiruokatrendiin, ja kuluttajalla on mahdollisuus halutessaan ottaa tarkemmin selvää tuotannosta.

− Hienoa työtä on tehty kotimaisen tuotannon eteen. Kaupalla on iso rooli kuluttajan luottamuksen takuumiehenä. Meidän tehtävämme on pitää huolta tuotteen laadusta: pakkausten ja kylmäketjun on oltava kunnossa. Jos asiakas saa huonon tuotteen, luottamus rikkoutuu.

Kivistö tekee mielellään myös yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Keinoja ovat myymälämarkkinointi ja maistatukset, joissa asiakkaat saavat tuotemaistiaisten ohessa lihan käyttövinkkejä, tavarantoimittaja puolestaan pääsee suoraan kontaktiin kuluttajien kanssa.

− Raaka-aine on se tärkein juttu, merkitystä on myös tuotekehityksellä, uutuuksilla ja pakkauksilla. Uutuuksia tulee ja menee joka vuosi, harva jää elämään.


Kahdenlaisia ennusteita lihan kulutuksen suunnasta

Media uutisoi syyskuussa isoin otsikoin lihan kulutuksen kääntyvän laskuun kuluvana vuonna. Uutinen perustui PTT:n tuoreeseen ennusteeseen. Kantar TNS Agrin ennusteen mukaan lihan kokonaismarkkina pysyy tänä vuonna vakaana.

Siipikarjanlihan kulutus kasvaa yhä, nauta on päätymässä pienelle miinukselle lähinnä tuonnin huomattavan pudotuksen vuoksi ja sianliha jatkaa jo aiemmin alkanutta alamäkeään, erittelee toimitusjohtaja Anne Kallinen Lihalehdelle.

− Viime kuukausina kehitys on ollut vahvaa etenkin siipikarjan osalta. Ennustamme kokonaiskulutuksen tason pysyvän vakaana. Euromääräinen kehitys ei ainakaan laske, Kallinen sanoo.

Tilastojen mukaan liha on kallistunut tänä vuonna nopeammin kuin elintarvikkeet keskimäärin. Lihan hinnannousu on neljä prosenttia, muiden elintarvikkeiden vain reilun prosentin verran. Eniten, jopa 10 prosenttia, on noussut sian hinta.

Kallinen arvioi lihan hintakehityksen johtuvan myös siitä, että kauppaa on käyty aiempia vuosia terveemmin, ilman hurjia hintakampanjoita.

− Sianlihassa taustalla ovat myös viennin hyvät näkymät ja kohonneet vientihinnat. Kotimaassa on lihaa tarjolla vähemmän, mikä vähentää tarvetta hintakampanjointiin. Toki raaka-aineen hinnatkin ovat nousseet, Kallinen arvioi.

Kallinen arvioi myös, että keskustelu lihan ilmastovaikutuksista on saanut monet tarkemmiksi ostajiksi ja lihan käyttäjiksi: volyymit eivät kasva aiempien vuosien tapaan, koska ruoan hävikki vähenee. Silti lihaa saatetaan syödä yhtä paljon kuin ennen.

− Tämä voi olla yksi muutoksen taustalla oleva asia.

Lihan kulutuksesta siipikarjan osuus on noussut jo yli kolmannekseen. Kallisen mukaan kaupalla on oma ratkaiseva roolinsa kulutuksen jakautumisessa eri lihalajien välillä. Siipikarja on saanut hyvin hyllytilaa ja laajan tuotevalikoiman.
Kallinen ihmettelee uutisointia, jonka mukaan kasvisproteiinien tulo markkinoille olisi ”viimeinen niitti” lihankulutuksen kasvulle.

− Ei todellakaan. Niiden käyttö on toki kasvanut isoin prosentein, mutta eivät ne vielä kokonaisuuteen vaikuta, määrät ovat yhden prosentin luokkaa lihankulutuksesta. Kyselyjemme mukaan pääosa niistä, joille tuotteet ovat tuttuja, käyttävät niitä harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

− Senkin olemme huomanneet, että vaikka kyselyissä jo vuosikausien ajan aina noin viidennes vastaajista kertoo aikovansa vähentää lihan käyttöään, aikomukset eivät ole näkyneet kulutusluvuissa.