Lihalehti 6 / 2016, Jorma Mattila

Aasian kysyntä vetää sikasyklin nousuun   

Lihamarkkinoilla on edessään nousevien hintojen syksy. Varsinkin sianlihan hintoihin on odotettavissa tuntuvia korotuksia.

Voimakkaimmin lihan hintoja nostaa rajusti kasvanut vientikysynnän kasvu Aasiassa. Sianlihan tuonti Kiinaan kaksinkertaistui vuoden 2016 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Sianlihan tuottajahinnat ovat EU-maissa nousseet viime kuukausina jo 25 prosenttia. Suomeen hinnankorotukset iskevät syksyn ja loppuvuoden aikana.

Sianlihan hintojen suuret muutokset alkoivat toukokuussa 2016. Heinäkuun loppuun mennessä hinnat nousivat Saksassa ja Tanskassa 20 prosenttia. Alankomaissa lihan hinnat ovat pompanneet peräti 30 prosenttia ja Suomen naapurimaassa Virossakin nousu on ollut 10 prosentin luokkaa.

Suomen hintakehitys poikkesi nousujakson alussa eurooppalaisesta kokonaiskuvasta.  Tuottajahintataso oli elokuussa 2016 suunnilleen samalla tasolla kuin toukokuussa.

Suomeen iskevän hinnankorotuksen suuruutta voi arvioida sen perusteella kuinka paljon hinnat ovat nousseet EU:ssa keskimäärän. Toukokuusta heinäkuun loppuun unionin keskimääräinen kasvu oli 25 prosenttia.

  • Suomessa hintojen nousu on viivästynyt, koska eläinaineksen vaihdon seurauksena tuottavuuden kasvu on ollut kahden viime vuoden aikana tosi nopeaa. Tuotanto on kasvanut laskeviin hintoihin, jolloin hinnat ovat painuneet normaalia alemmas ja nousu viivästynyt, sanoo maatalousryhmän tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta.

Ontuva sikasykli

Perinteisellä sikasyklillä tarkoitetaan sitä aikaviivettä, jonka kuluessa sianlihan tarjonta sopeutuu kysynnän muutoksiin. Kun kysyntä kasvaa ja hinta nousee, niin se houkuttelee alalle uusia tuottajia. Lopulta lihaa tuotetaan liikaa niin paljon, että sen hinta romahtaa. Hinta pääsee nousemaan vasta kun riittävän moni tuottaja supistaa tuotantoaan ja kysyntä alkaa uudelleen kasvaa.

Ihan viime aikoina ovat lihamarkkinat tulleet uuteen vaiheeseen, missä perinteisen sikasyklin säännönmukaisuudet eivät sellaisenaan päde. EU-maiden, mukaan lukien Suomen lihamarkkinat, ovat entistäkin tiukemmin kytköksissä EU:n ulkopuolelta tulevaan vientikysyntään.

  • Jos EU:n vienti kolmansiin maihin vetää hyvin, niin silloin meillä ei ole EU:n sisämarkkinoiden ylitarjontaongelmaa. EU:n sisämarkkinaongelma syntyy siitä, että vienti ei vedä, sanoo Luonnonvarakeskuksen kansainväliseen maatalous- ja kauppapolitiikkaan erikoistunut professori Jyrki Niemi.

Myös hintojen vaihtelussa ovat sikasyklin perinteet muuttuneet. Viime vuosien hintamuutokset eivät ole olleet aivan yhtä rajuja kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Tänä syksynä iskevät sykliset hintamuutokset ovat yhtä kaikki huomattavan suuria.

  • Nyt on viimein sellainen hetki koettanut, että kysyntä maailmalla vetää. Aasian kysyntä on yksi merkittävimmistä seikoista hintanousun taustalla. Siksi sianlihan ja muidenkin lihalajien hinnat ovat lähteneet nousuun, sanoo professori Niemi.

Teurastamot vajaakäytöllä

Lihajaloste Korpela Oy:n toimitusjohtaja ja Lihakeskusliiton hallituksen puheenjohtaja Seppo Korpela näkee hintojen nousupaineille myös eurooppalaisia syitä.

  • Euroopassa teurastamot toimivat vajaalla käytöllä, koska porsastuotantoa on Keski-Euroopassa vähennetty. Porsaiden hinnat ovat ainakin Saksassa aika korkealla. Tuottajat eivät ole ottaneet uusia porsaita koska he eivät saa niistä myöhemmin riittävää hintaa. Kun teurastamot toimivat vajaakäytöllä, niin se aiheuttaa kustannusten kasvun teurastettua sikaa kohden. Ja sitäkin kautta hinnat nousevat, arvioi Korpela.

Kokenut lihamies haluaa korostaa myös kulutuskysynnän roolia hintakehityksessä.

  • Uskon, että Suomessakin hinnankorotuksia tulee. Kokonaan toinen seikka on, kauanko hintojen nousu jatkuu. Kyllä Saksassakin ongelmia syntyy, jos lihan hinta oikein paljon nousee. Tällöin kulutus putoaa. Eli on kyllä pitkälti kuluttajista kiinni, kuinka hyvin tavara Saksan ja EU:n sisämarkkinoilla korkeammilla hinnoilla vetää, sanoo Korpela.   

Maataloustuotteiden hintamuutoksia säätelee loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan suhde maailmalla sekä Euroopan sisämarkkinoilla.

  • Sianlihan tuottajahintojen nousu jatkuu maltillisena myös ensi vuonna. Tuotanto ehti sopeutua matalaan hintatasoon. EU:ssa talouskasvu on keskimäärin piristynyt ja yksityinen kulutus Euroopassa kasvaa, mikä vetää hintoja ylöspäin. Tuotanto reagoi nouseviin hintoihin vähitellen, ja hintojen nousu tasaantuu, visioi PTT:n tutkimusjohtaja Arovuori.

Lihataloille tulossa tiukka syksy

Suomalaiselle lihateollisuudelle on nyt joka tapauksessa tuhannen taalan kysymys se, millä aikataululla ja voimalla sianlihan tuottajahintojen korotukset Suomeen rantautuvat.

Tämän lehden mennessä painoon elokuussa viikolla 34 olivat sianlihan hinnat Saksassa jo miltei 33 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2016 alussa.

  • Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että EU:n suunnasta tulevat hinnat iskevät Suomeen aika nopeasti. Että kyllä lihateollisuus joutuu tässä sellaisen vajaa puolisen vuotta kärvistelemään hintavaihteluiden välissä, arvioi Seppo Korpela.
  • Kyllä tämä haasteellinen syksy lihatalojen tuloksen kannalta tulee olemaan ilman muuta – se on ihan selvä asia. Toivoisin, että hinnan korotukset jäisivät maltillisiksi, koska markkinat eivät kuitenkaan vedä niin kovin hyvin, eikä se hinnan korottaminen ole helppoa vähittäiskaupallekaan, sanoo Korpela.

Lihateollisuuden ongelmana on kova kilpailu, joka ei juuri mahdollista ennakoivia hintojen korotuksia. Ennakoivat korotukset vaarantavat tuotteiden pitämisen myynnissä ja valikoimissa riittävässä laajuudessaan.

  • Lihateollisuus on vähän niin kuin puun ja kuoren välissä näissä asioissa, sanoo Korpela.

Lihatalot ovat neuvotelleet syksyn hinnat jo keväällä. Elokuussa neuvoteltiin hinnoista, jotka astuvat voimaan noin marras-joulukuun tienoilla.

  • Vielä ei voida sanoa onko nousu Suomessa 20 prosentin-, vai minkä suuruinen. Paljon tässä tilanteessa riippuu kulutuksen vetämisestä siitä, saadaanko uusia hintoja siirrettyä kaupalle ja missä määrin, sanoo Korpela.

Suomalainen teollisuus joutuu joka tapauksessa maksamaan liharaaka-aineestaan pian aikaisempaa enemmän. Sianlihan tuottajien kannalta uudet hinnat siirtyvät tilojen katteisiin melko nopeasti. Osalle tuottajista voi silti nousta tie pystyyn.

  • Pitkällä tähtäimellä sektorin tuottavuuskehitys on parantanut tuotannon kilpailukykyä. Siten hintojen noususta päästään hyötymään heti. Sianlihan kokonaiskulutukseen ei Suomessa ole odotettavissa merkittävää kasvua, joten osan tuottajista täytyy poistua markkinoilta, arvioi PTT:n tutkimusjohtaja Arovuori.

Syklin logiikka sekaisin

Sikasyklin tutkimuksen klassikko on saksalainen taloustieteilijä Arthur Hanau (1902-1985). Hän julkaisi vuonna 1928 sikasykli-termin vakiinnuttaneen artikkelin berliiniläisen taloustutkimuslaitoksen DIW:n julkaisusarjassa.

Arthur Hanau saattaisi kääntyä haudassaan, mikäli näkisi suomalaisen sikasyklin nykyversion. Suomessa kun tuotetaan kautta aikojen heikoimmassa kannattavuustilanteessa sinnikkäästi entistä enemmän sianlihaa. 2000-luvulla on Suomessa maksettu sianlihakilosta likimain 1,2 – 1,4 euroa kilolta.

Vuonna 2012 hinta lähti nousuun, ja viime vuosien hintakehityksessä vuosi 2013 oli kaikkein korkeimman hinnan jakso.

Tuon jälkeen alkaneen laskevien hintojen jakson seurauksena sianlihan tuotannon kasvu pysähtyi maailmanlaajuisesti. Kaikkein alimmilleen maailmanmarkkinahinnat putosivat vuonna 2015. Tämä heijastui myös EU-maiden hintoihin.

Suomessa kävi kuitenkin toisin.

  • Vuonna 2015 lähdettiin sianlihan tuotannossa hintatilanteeseen nähden hyvin yllättävällä tavalla kasvuun, hämmästelee professori Niemi.

Vuonna 2000 oli Suomessa 4300 aktiivista sikatilaa, mutta vuonna 2014 niitä oli enää alle 1500 ja viime vuonna jäljellä oli 1200 sikatilaa. Merkillistä kyllä tuotanto on kuitenkin kasvanut koko ajan.

Vuonna 2000 suomalaiset sikatilat tuottivat 173 miljoonaa kiloa lihaa. Ja viime vuonna – siis ennätysalhaisista hinnoista huolimatta – tuotantoa nostettiin 192 miljoonaan kiloon!

Pitkällä aikajanalla tarkasteltuna – vuodesta 2000 tähän päivään, on suomalaisten sikatilojen tuotanto noussut, vaikka tilamäärä on pudonnut alle kolmannekseen siitä, mitä se oli vuonna 2000.

Suomi ei lukeudu EU:n suurien lihanvientimaiden joukkoon. Siksi onkin merkille pantavaa, että Suomessa on kuitenkin lisätty sianlihan tuotantoa nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin.

EU-maiden sianlihan tuotanto nousi vuosien 2000 – 2015 aikana 5,5 prosenttia. Eli 21,7 miljardista kilosta 22,9 miljardiin kiloon.

Suomessa sianlihantuotanto kasvoi samassa aikavälissä peräti 7,5 prosentin vauhdilla ja tämä siitäkin huolimatta, että sikatilojen kannattavuus Suomessa on kautta 2000-luvun ollut todella heikkoa. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vuosi 2015 jää suomalaisten sikatilojen kannattavuuden suhteen kaikkien aikojen huonoimmaksi

© Copyright - Lihalehti