Lihalehti 6 / 2016, Markku Summa

KAKSI NÄKÖKULMAA:

Parasta ennen vai viimeinen käyttöpäivä -merkinnät puhuttavat myös alan ammattilaisia – toimittajamme Markku Summa haastatteli molempien näkökulmien edustajia.

PTY:n elintarvikeasiantuntija Anna Salminen:

“Päiväysmerkinnät pohdintaan!”

Kauppa haluaa avata keskustelun elintarvikepakkausten päiväysmerkinnöistä ja niiden käytöstä.

Päivittäistavarakauppa ry:n elintarvikeasiantuntija Anna Salminen ehdottaa, että elintarviketeollisuusyritykset pohtisivat, missä tuoteryhmissä olisi mahdollista käyttää parasta ennen -merkintää viimeinen käyttöpäivä -merkinnän sijasta.

Päiväysmerkintöjen käytössä olisi hyvä miettiä eri merkintävaihtoehtojen välillä ja valita päiväysmerkintä perustuen todelliseen elintarviketurvallisuusriskiin siten, että viimeinen käyttöpäivä-merkintä valitaan vain niihin tuotteisiin, joissa päivämäärän ylittyminen on aidosti terveysriski.

– Esimerkiksi valmisruuissa, jotka on valmistettu kuumentamalla, parasta ennen -merkintä saattaisi tulla kysymykseen. Mahdollisissa muutoksissa täytyy kuitenkin varmistua siitä, että elintarviketurvallisuus ei vaarannu.

Taustalla on Salmisen mukaan ajatus vähentää hävikkiä ja helpottaa hävikin luovuttamista hyväntekeväisyyteen.

Kauppa panostaa hävikinhallintaan

Kauppa on Salmisen mukaan tehnyt Suomessa paljon työtä tähän mennessä hävikin vähentämiseksi ja työ jatkuu.

– Tilausjärjestelmien automatisointi, hävikin syiden analysointi, ennustejärjestelmien käyttö, henkilöstön osaaminen ja toimiva omavalvonta ovat avainasemassa kaupan hävikin minimoinnissa.

– Kaupan tasaiset ja sujuvat tilaukset ja oikeaan osuvat ennusteet tuotteiden menekistä auttavat vähentämään hävikkiä myös elintarviketeollisuudessa ja alkutuotannossa. Ennustavien tilausjärjestelmien käyttö on kehittynyt huomattavasti viime vuosina, hän sanoo.

Pisimmälle kehitettyjä malleja sovelletaan hävikin kannalta vaativimpiin tuoretuoteryhmiin kuten leipä, kasvikset, einekset, kala- sekä liha- ja maitotuotteet.

– Haemme koko ajan optimia vastata oikealla saatavuudella kuluttajan tarpeeseen ja lahjoitamme eri hyväntekeväisyysjärjestöille syömäkelpoisia elintarvikkeita. Kaupoista ei siis enää toimiteta hävikkiruokaa kaatopaikoille lainkaan, Salminen jatkaa.

Lakialoitetta, joka velvoittaa kaupat luovuttamaan ylijäämäelintarvikkeet hyväntekeväisyyteen – motiivina hävikin minimointi – kauppa Salmisen mukaan vastustaa.  Kauppa ei koe sitä tarpeelliseksi. Hävikkielintarvikkeita hyödynnetään laajasti ja vapaaehtoisesti jo nyt järkevillä tavoilla.

Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi, Atria Suomi Oy

”Tuoteturvallisuudesta ei tingitä”

Atria käyttää tuotteidensa pakkauksissa viimeinen käyttöpäivä -merkintää.

Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi Atria Suomi Oy:stä sanoo, että kysymys on tuoteturvallisuudesta ja erityisesti elintarvikepatogeenien hallinnasta.

Elintarviketurvallisuus, joka on Suomessa korkealla tasolla, on hänen mukaansa liiketoiminnan jatkuvuuden perusedellytys. Siitä ei tingitä.

– Yleensä kuluttaja toteaa elintarvikkeen pilaantuneeksi vasta, kun hän haistaa tai maistaa siinä jotakin outoa.  Elintarvikkeista on kuitenkin hyvä ymmärtää, että kaikki pilaantuminen ei ole aistinvaraisesti havaittavaa.

– Kuluttajien terveydelle riskiä aiheuttavien patogeenien hallinta vaatii korkeaa osaamista, ymmärrystä ja niiden hallintaa.  Näiden patogeenien aiheuttamaa pilaantumista ei välttämättä voi havaita elintarvikkeesta hajun, maun tai ulkonäön perusteella. Niinpä kuluttajan on kaikissa tapauksissa mahdotonta arvioida tuotteen turvallisuutta itse.

Tuote säilyy hyvänä viimeiseen käyttöpäivään, jos avaamaton pakkaus on säilytetty oikein pakkaukseen merkityissä olosuhteissa.

– Suomalaiset elintarvikealan toimijat eivät halua ottaa sellaista riskiä, että kuluttajan tarvitsee miettiä, mitä panee suuhunsa. Ruokaa pitää pystyä syömään turvallisin mielin, Ala-Fossi korostaa.

Ylijäämäruuan jakamisen hyväntekeväisyyteen tai ruoka-apuohjelmiin tulee hänen mukaansa olla kaupoille edelleen vapaaehtoista.

Eviran ohjeistustaa ruoka-avun toimittajia:

Evira on laatinut ohjeen ruoka-apua antaville ja välittäville toimijoille, sekä toimintaa valvoville kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille.

http://ec.europa.eu/food/safety/food_waste/library/docs/ruoka-apuohje_evira_2013.pdf

( Ohjeet oheisessa linkissä: käyttöönotto 21.5.2013 )

Elintarvikkeiden tulee olla mikrobiologiselta, kemialliselta ja fysikaaliselta laadultaan, koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne ovat ihmisravinnoksisoveltuvia, eivätkä aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle ja niissä olevat merkinnät eivät johda kuluttajaa harhaan.

Jokaisella elintarvikealan toimijalla on vastuu valmistamiensa, myymiensä tai luovuttamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta. Vaatimus koskee myös elintarvikkeiden vastikkeetonta luovuttamista ja siten myös hyväntekeväisyysjärjestöjä ja muita hyväntekeväisyyttä harjoittavia toimijoita.

Toiminnan edellytyksenä on, että elintarvikealan toimija noudattaa kaikessa toiminnassaan riittävää huolellisuutta, jotta elintarvike, elintarvikehuoneisto, sekä elintarvikkeen säilytys-, kuljetus- ja käsittelyolosuhteet täyttävät elintarvikelainsäädännön vaatimukset.

Elintarvikkeiden luovuttajan tulee tarkastaa pakkausten kunto ja ulkonäkö ennen elintarvikkeiden luovuttamista. Elintarvikkeita, joita on säilytetty väärin tai joiden turvallisuutta voidaan jostain muusta syystä epäillä, ei saa luovuttaa ruoka-apuun.

Elintarvikkeiden kuljetus on järjestettävä siten, ettei elintarvikkeiden hygieeninen laatu vaarannu kuljetuksen aikana. Elintarvikkeita tulee kuljettaa niin, ettei niihin siirry kuljetusajoneuvoista, -laatikoista, muista elintarvikkeista tai tavaroista hajua, makua tai muita haitallisia ominaisuuksia.

Kuljetuksen aikana tulee huolehtia kylmäsäilytystä vaativien elintarvikkeiden lämpötiloista. Jos käytössä ei ole kylmäkuljetusautoa, voi kuljetukseen käyttää kylmälaatikoita. Kuuman ruoan tulee säilyä kuljetuksessa vähintään 60-asteisena.

© Copyright - Lihalehti