Elintarviketeollisuuden koneita maailmalle Klaukkalasta

Lihalehti 8 / 2021, Teksti Miia Lahti  Kuvat Markku Pulkkinen

83-vuotias perheyritys Koneteollisuus Oy vie elintarviketeollisuuden koneita ympäri maailmaa. Kilpailuvaltteina ovat hinta-laatusuhde ja muunneltavat tuotteet.

Aki Akrenius on ottanut haastattelua varten esille lihaprässin esimerkkinä Koneteollisuuden toimintafilosofiasta. Prässi on ollut tuotannossa yli kymmenen vuotta, mutta ei suinkaan muutoksitta, sillä asiakkaita kuunnellaan tarkasti.

– Asiakkailta tuli sellaista palautetta, että kun prässi tärähtää, sen korkeussäätö lähtee elämään. Palautteen perusteella lisäsimme säätöpyörään kontramutterin, jonka avulla korkeuden saa lukittua tiukasti paikalleen.

Koneita muutellaan paljon myös sen mukaan, mille markkinoille ne päätyvät. Se voi viedä aikaa. Alkuvuodesta Klaukkalasta lähti lihaprässi koekäyttöön Kaliforniaan. Asiakas totesi laitteen hyväksi ja tilasi sitä kolminkertaisen määrän verrattuna prässin normaaliin vuosituotantoon.

– Yhdysvalloissa on aika erilaiset turvallisuus- ja hygieniamääräykset kuin EU:n alueella. Koska lihaprässiä oli aiemmin tehty lähinnä Eurooppaan, meidän piti hakea uudet hyväksynnät koneelle paikallisen jälleenmyyjän avustuksella.

– Hyväksynnän saaminen edellytti muun muassa rakenteellisia muutoksia. Jouduimme jopa tilaamaan joitakin komponentteja Yhdysvalloista, koska niitä ei saanut järkevällä hinnalla ja toimitusajalla Euroopasta. Kesti loppujen lopuksi kuukausia, ennen kuin saimme laitteelle tarvittavat hyväksynnät ja saatoimme alkaa valmistaa prässejä asiakkaalle.

Aki Akreniuksen ensikosketus perheyritykseen tuli moporahoja tienatessa 14-vuotiaana. Nykyään hän vastaa muun muassa kotimaan myynnistä. 

Monta toimenkuvaa

Koneteollisuus Oy:n perusti Huvi Akrenius vuonna 1938. Nyt perheyritystä pyörittävät hänen neljä poikaansa, ja pojanpoika Aki Akrenius on kolmatta polvea.

– Olin täällä ensimmäisen kerran kokoonpanohommia tekemässä 14-vuotiaana, että sain moporahat kasaan. Opiskelin ajoneuvotekniikan insinööriksi, mutta en suunnitellut työuraa Koneteollisuudessa. Toisin kuitenkin kävi, ja hyvin olen viihtynyt jo yli kymmenen vuotta.

– Aloitin tuotantoinsinöörin töissä. Vuosien varrella työnkuva on lähtenyt rönsyilemään – niin kuin perheyrityksessä helposti käy – ja nykyään esimerkiksi kotimaan myynti on vastuullani.

Työntekijöitä Koneteollisuudessa on noin 40. Määrä on pysynyt samana kymmenisen vuotta. Töitä tehdään yhdessä vuorossa, ja käytössä ovat liukuvat työajat. Useat työntekijät tekevät pidempää päivää maanantaista torstaihin ja pääsevät perjantaina aiemmin viikonlopun viettoon.

– Järjestely toimii hyvin. Hyvät ja luotettavat työntekijät ovat yrityksen perusta, jonka varaan kaikki rakentuu. Meillä on paljon työntekijöitä, jotka ovat viihtyneet palveluksessamme vuosikymmeniä.

– Eläköitymisiä on joka vuosi, ja uusille työntekijöille siten jatkuva tarve. Työvoiman saatavuus vaihtelee paljon. Esimerkiksi ammattitaitoisista CNC-koneistajista on kova pula tällä hetkellä. Otamme luonnollisesti uuden ihmisen taloon koulutusta varten jo ennen kuin edeltäjä jää eläkkeelle.

CNC-koneistaja Mikko Taskinen (vas.) ja Aki Akrenius tarkastavat vannesahan teräpyörien sorvausjälkeä.

Omavaraista ja kustannustehokasta

Koneteollisuuden halli sijaitsee Nurmijärven Klaukkalassa Järvihaan teollisuusalueella. Puolet hallista on konepajaa ja puolet tuotantotiloja. Hallissa sorvataan, hitsataan, taivutetaan, prässätään ja hiotaan. Työkoneet ovat kehittyneet vuosikymmenten varrella turvallisemmiksi ja monipuolisemmiksi.

– Joidenkin osien tekeminen vaati ennen koneelta toiselle siirtämistä eri työvaiheiden välillä. Tänä päivänä yksi kone saattaa tehdä osan valmiiksi alusta loppuun, kun aikaisemmin sama prosessi saattoi vaatia neljä eri konetta. On siis selvää, että aikaa säästyy, ja tuotanto on tehokkaampaa.

Akrenius esittelee viisiakselista työstökeskusta, jossa työstettävä kappale pyörii moneen eri suuntaan, ja yhdellä kiinnityksellä saadaan aikaiseksi monimutkaisia muotoja.

– Muodot ovat sen verran vaikeita, ja koodia tulee niin valtavasti, että ohjelmat pystytään rakentamaan vain tietokoneella.

Koneteollisuus tekee kaiken itse niin pitkälle kuin mahdollista.

– Toki käytämme alihankkijoitakin osissa, joihin oma tuotantomme ei taivu. Itse tekemällä olemme kuitenkin omavaraisia ja kustannustehokkaita.

Vientiä yli sataan maahan

Pihviprässin lisäksi Koneteollisuuden päätuotteita ovat lihamyllyt, vannesahat, suomustuskoneet, suikalekoneet ja pihvikoneet sekä pussin- ja rasiansulkijat.

– Historian aikana valikoimat ovat vaihdelleet paljonkin sotakorvaustuotteista ja penkkihiomakoneista lähtien. Viimeiset 20 vuotta olemme keskittyneet elintarviketeollisuuden koneisiin. Pisimpään niistä ovat olleet tuotannossa lihamyllyt ja vannesahat, yli 50 vuotta. Toki ne ovat tänä päivänä aika erinäköisiä kuin vuosikymmeniä sitten, koska materiaalit ja tuotantotekniikat muuttuvat, Akrenius kertoo.

– 80 prosenttia tavarasta menee vientiin ja pääosa niistä jälleenmyyjien kautta. Myyntiverkostoa on helpompi hallita, kun valikoimissa on pelkästään tietyn tyyppisiä koneita.

Lihaprässi on ollut tuotannossa yli kymmenen vuotta. Sitä on muuteltu paljon asiakkaiden toiveiden mukaan.

Vientiä on ympäri maailmaa. Se alkoi jo vuosikymmeniä sitten, ja tuotteita on myyty yli sataan maahan. Parhaiten vetää Venäjä, mutta Kiina ja Yhdysvallat ovat nousseet koko ajan tärkeämmiksi.

– Euroopassa etenkin Puola, Liettua ja Latvia ovat vientimaitamme. Ranskassa ja Saksassa on puolestaan vaikea saada jalansijaa, sillä niissä suositaan pitkälti kotimaisia koneita.

Akrenius kertoo, että esimerkiksi Venäjällä on jälleenmyyjiä, joiden liiketoiminta on alkanut Koneteollisuuden avustuksella.

– Yksi jälleenmyyjämme on aloittanut jopa niin, että hän haki täältä Ladan takakontissa koneen kerrallaan myyntiin Venäjälle.

Suurin osa Koneteollisuuden koneista menee kauppoihin, mutta myös tuotantotiloihin.

– Kaupan lihatiskin takapöydällä saattaa olla pussinsulkija ja takahuoneessa lihamylly ja vannesahat. Kaikkein isoimpia lihamyllyjä suuriin tuotantolaitoksiin emme valmista, Akrenius havainnollistaa.

– Pienimpiä lihamyllyjämme ostavat myös yksityiset ihmiset, esimerkiksi hirviporukat. Kerran kun investoi vähän enemmän, saa vuosikymmeniä kestävän koneen, johon on varaosia saatavilla.

Suurimpia vannesahoja valmistuu yleensä noin 15 kappaletta vuodessa, suomustuskoneita puolestaan noin tuhat. Eri koneiden menekki vaihtelee vuosittain.

– Kun jälleenmyyjä saa ison tarjouksen läpi, se näkyy täällä tehtaalla tuotteen valmistusmäärissä.

Kestäviä koneita

Akrenius näkee, kuinka arvostettuja suomalaiset koneet ovat maailmalla.

– Niillä on kestävän koneen maine, ja se helpottaa markkinointia. Panostamme pitkään käyttöikään, korkeaan laatuun ja turvallisuuteen. Koneemme tehdään nimenomaan tuotantoa ja käyttöä varten, ja valttinamme onkin tuotteiden kestävyys suhteessa hintaan.

– Toimitusvarmuus on myös tärkeää. Siihen ovat kyllä jo kilpailijatkin maailmalla joutuneet panostamaan, Akrenius hymyilee.

Hyvä kone kestää ammattikäytössä 20 vuotta. Koneteollisuus pyrkii pitämään myös varaosien saatavuuden kattavana. Hyllystä löytyy osia jopa kymmeniä vuosia vanhoihin koneisiin. Teknistä tukea korjaamiseen ja sähkökuvia on myös saatavilla, mutta varsinainen huolto on ulkoistettu.

– Aiemmin meillä oli oma huoltomies täällä Klaukkalassa, mutta siten saimme vain pienen osan Etelä-Suomesta katettua. Nykyään ohjaamme kotimaan huoltokyselyt yhteistyöyritykselle. Maailmalla huolto järjestyy jälleenmyyjiemme kautta.

Suunnittelija tärkeässä roolissa

Finanssikriisi kiihdytti koneteollisuuden rakennemuutosta. Tämä on nähty myös Koneteollisuudessa. Elintarviketeollisuuden koneisiin keskittymisen lisäksi suunnittelun ja tuotekehityksen rooli on kasvanut.

– Meilläkin on talossa täysipäiväinen suunnittelija, joka tekee 3D-mallinnukset ja piirustukset kaikkiin osiin ja koneisiin. Ilman suunnittelijaa eivät hommat tänä päivänä oikein enää rullaisi.

– Turvallisuusmääräykset muuttuvat vähän väliä, ja koneet niiden mukana. Aina kun tulee uusia määräyksiä, se vaatii suunnittelua ja muutoksia tuotantoon.

Koneteollisuuden kilpailijat sijaitsevat maailmalla, sillä Suomessa ei vastaavanlaisia koneita valmista enää mikään muu yritys.

– Ihan ympäri maapalloa valmistetaan vastaavanlaisia koneita: Kiinassa, Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassa. Lihan ja luun leikkaamiseen käytettävillä vannesahoilla on ollut kysyntää jo vuosikymmeniä, ja jauhelihakaan ei ole mikään uusi juttu, Akrenius naurahtaa.

Koneteollisuus erottautuu laatu-hintasuhteellaan ja joillakin erikoistuotteillaan, joita ei muilta löydy.

– Valmistamme esimerkiksi lihanrepijää, jolla saa tehtyä muutama vuosi sitten muotiin tullutta nyhtöpossua. Amerikasta tuli jälleenmyyjältä viestiä, että lihanrepijälle olisi kova kysyntä. Totesimme, että kone sopii tuotevalikoimaamme, ja kehitimme sellaisen asiakkaan idean mukaisesti. Niillä on edelleen hyvä menekki.

Koronasta päästy vähällä

Markkinointi ja messut hoituvat pitkälti jälleenmyyjien kautta. Euroopan suurimmassa alan tapahtumassa IFFA:ssa Koneteollisuudesta on kuitenkin tavattu käydä itse.

– Välttämättä emme pystytä omaa osastoa, vaan menemme jälleenmyyjän ständille esittelemään koneitamme. Koronaepidemia on sekoittanut messutapahtumia, mutta ensi keväänä IFFA:n pitäisi avata ovensa. Aika näyttää pääsemmekö mukaan.

– Koronan tuoma epävarmuus on näkynyt muutenkin. Kun epidemia alkoi, kukaan ei oikein uskaltanut tilata mitään. Meidän ei onneksi tarvinnut lomauttaa työntekijöitä eikä tehdä muitakaan isoja toimia.

Viimeiset puoli vuotta onkin sitten ollut trendinä, että se mikä jätettiin viime vuonna tilaamatta, tilataan nyt. Tuotanto on myyty loppuun muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin.

– Näkymät ovat ihan hyvät, mutta eihän nykymaailmassa voi ikinä tietää, mitä tapahtuu. Komponenttien ja raaka-aineiden sekä rahtien hinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa. Päivittäin taistelemme myös materiaali- ja komponenttipulan kanssa.

Kun kiireinen työpäivä on ohi, Akrenius suuntaa mielellään liikunnan pariin.

– Sulkapalloa pelaamalla saa pään nollattua ja pysyy kroppakin kunnossa. Harrastus, joka yhdistää monia meidän työntekijöitämme, on metsästys. Minäkin jahtaan metsäkanalintuja joka syksy mökillä Kuusamossa. Lisäksi kotona riittää hommaa, kun perheessä on kaksi pientä lasta.