Lihalehti 4 / 2022, teksti Mari Hannuksela, kuvat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on haastanut koko suomalaisen ruokaketjun. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden kustannuskriisi oli kuitenkin tosiasia jo ennen sotaa. Ruokaketju ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto etsivät yhdessä uudenlaisia ratkaisuja.
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto on ruokaketjussa melko uusi toimija. Nykyinen elintarvikemarkkinavaltuutettu (ETMV) Olli Wikberg on ensimmäinen virkamies tehtävässä.
Miten Suomeen syntyi elintarvikevaltuutetun toimisto? Entä miten Olli Wikbergistä tuli elintarvikemarkkinavaltuutettu? Taustalla on koko EU:n laajuinen havainto siitä, ettei ruokaketjun alkupään neuvotteluvoima riitä etenkään kaupan puristuksessa. Suomessa erityisesti maa- ja metsätalousministeriössä nähtiin, ettei meillä haluta jäädä odottamaan EU:n kauppatapadirektiivin valmistumista, vaan lähdettiin valmistelemaan kansallista elintarvikemarkkinalakia ministeri Jari Lepän johdolla.
Olli Wikberg tunnustaa, ettei heti innostunut, kun elintarvikemarkkinavaltuutetun virka tuli auki keväällä 2019.
− Olin oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvoksena ja viihdyin hyvin työssäni. Korkeimpiin julkisiin virkoihin on yleensä melko vähän hakijoita, ja niin kävi tässäkin. Virka pantiin uudelleen hakuun.
Nykyisessä työssä Wikberg on sananmukaisesti myrskyn silmässä. Työ on näkyvää. Siinä ollaan tekemisissä lobbareiden, toimittajien ja poliittisten päättäjien kanssa. Palaute on välillä hyvinkin rajua.
Elintarvikemarkkinoihin liittyvät kysymykset ovat mutkikkaita, ja virkaan valittavan piti olla koulutukseltaan juristi. Wikberg täytti ehdon; hän on oikeustieteen tohtori ja varatuomari.
− Olin muun muassa toiminut kauppatapalautakunnan varapuheenjohtajana sen toiminnan alusta saakka. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on alan itsesäätelyelin, joka on toiminut vuodesta 2014 alkaen.
Wikberg tuli valituksi virkaan. EU:n kauppatapadirektiivi tuli voimaan samana vuonna kuin Suomen elintarvikemarkkinalaki. Kansallinen, alkuperäinen elintarvikemarkkinalaki oli voimassa EU-säädösten rinnalla, kunnes direktiivi saatiin kansallisesti implementoitua. Uudistettu elintarvikemarkkinalaki tuli voimaan 1.11.2021.
Olli Wikberg on halunnut ja saanut mahdollisuuksia jalkautua tutustumaan esimerkiksi maatilayritysten käytännön toimintaan.
Ei niin siistiä sisätyötä
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla, Ruokaviraston yhteydessä. Se on kuitenkin itsenäinen ja riippumaton viranomainen.
Mitkä asiat ovat toteutuneet siten kuin alun perin ajateltiin? Mikä taas on yllättänyt?
− Aikaisempi työni oli siistiä sisätyötä, oikein sanan perinteisessä merkityksessä. Asioita vietiin eteenpäin, yhteistyökumppanit olivat pääasiassa virkamiehiä kuten minä itsekin.
Nykyisessä työssä Wikberg on sananmukaisesti myrskyn silmässä. Työ on näkyvää. Siinä ollaan tekemisissä lobbareiden, toimittajien ja poliittisten päättäjien kanssa. Palaute on välillä hyvinkin rajua.
Olli Wikberg on halunnut ja saanut mahdollisuuksia jalkautua tutustumaan esimerkiksi maatilayritysten käytännön toimintaan. Hän itse pahoittelee, että tutustumiskierros on vielä pahoin kesken koronapandemian takia.
Miten ETMV:n työ rajautuu suhteessa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ja elintarvikeketjun kauppatapalautakuntaan?
− Kilpailu- ja kuluttajavirasto on oma erillinen viranomainen, ja se valvoo muun muassa kilpailulain noudattamista. Toki teemme hyvää yhteistyötä, Olli Wikberg selostaa.
Wikberg painottaa kauppatapalautakunnan asemaa. Jos elintarvikemarkkinavaltuutettu aikoo antaa suosituksen jostakin asiasta, siitä pitää pyytää etukäteen lausunto kauppatapalautakunnalta.
− Kauppatapalautakunta on ruokaketjun itsesäätelyelin. Meillä on keskenämme hyvät suhteet. Raportointivelvoitteita ei ole, mutta aika hyvä käsitys on puolin ja toisin siitä, mitä on meneillään. Meilläkin ovat kauppatavat ja ketjun reiluus isossa roolissa. Me kuitenkin virkamiehinä valvomme, että elintarvikemarkkinalakia noudatetaan. Meidän työmme on enemmänkin juridista sopimusvalvontaa. Tarkastelemme sitä, millaisia sopimuksia ostajien ja myyjien välillä on, ja ovatko ne ok.
Musta ja harmaa lista
Mistä asioista elintarvikemarkkinalaissa sitten säädetään? Uudistettu laki koskee alkutuotannon ja teollisuuden ohella paitsi päivittäistavarakauppaa myös ammattikeittiöitä ja julkisia toimijoita. Sen sijaan esimerkiksi vesi ei kuulu lain soveltamisalaan. Toisaalta laki koskee esimerkiksi kukkasipuleita ja eläinten rehuja.
Elintarvikemarkkinalaissa on määritelty joukko kiellettyjä sopimusehtoja. Näitä direktiivissä kokonaan kiellettyjä eli niin sanottuja mustan listan sopimusehtoja on 10 erilaista. ”Harmaan listan” ehtoja on kuusi kappaletta. Harmaan listan ehdot ovat kiellettyjä, mutta niistä voidaan joustaa osapuolten keskinäisellä sopimuksella.
Olli Wikberg korostaa, että pääpointtina on sopia asioista aina kirjallisesti. Suullisia sopimuksia on vaikea näyttää toteen erimielisyyksien sattuessa. Ketjussa on tosi paljon jännitteitä, vastakkainasetteluja, epäluuloja.
− Alussa ja edelleenkin julkisuudessa on ollut sellaisia kommentteja, että meidän pitäisi olla jonkinlainen MTK:n jatke. Oli isoja odotuksia, eikä oikein ymmärrystä siitä, mitä viranomainen voi tehdä. Meidän toimintamme perustuu aina lakiin. ETMV on olemassa elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Olemme riippumaton, puolueeton, ketjun ulkopuolinen toimija. Se on oikeastaan tärkeintä tässä työssä.
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa koetaan, että työssä on kysymys todella isoista ja tärkeistä asioita. Siihen nähden toimisto on yllättävän niukasti resursoitu. Aikaa pitäisi riittää sekä valvontaan että neuvontaan Suomessa ja lisäksi kansainväliseen työhön. Parhaillaan on alkamassa muun muassa EU-komission koordinoima kansallisten toimijoiden yhteistyöverkosto sekä pohjoismainen yhteistyötapaaminen.
Tärkeä selvitys ketjun yhteistyönä
Elintarvikemarkkinavaltuutettu kutsui viime vuoden lopulla koolle ryhmän keskustelemaan elintarvikeketjun kustannuskriisin mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Wikberg onnistui samaan ketjun osapuolet saman pöydän ääreen. Mukaan valikoitui pieni piiri etujärjestöjen edustajia.
Valtuutetun johdolla kokoontuneessa ryhmässä ovat olleet edustettuna Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
Olli Wikbergin käytännönläheinen, luottamukseen ja avoimuuteen perustuva työote on selvästi tuonut tulosta. Ketjun osapuolet kuvaavat häntä esimerkiksi seuraavasti: ”sheriffi”, ”erotuomari”, ”valtakunnansovittelija”.
− Hyvin pian huomasimme, että meiltä puuttuu olennaista tietoa. Onneksi ryhmä toimi hyvin, ja saimme sovittua yhteisen selvityksen teettämisestä.
Ryhmä tilasi selvityksen Kyösti Arovuorelta. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on koordinoinut selvitystä. Arovuoren raportti Elintarvikeketjun sopimusrakenteet -selvityksestä julkistettiin maaliskuun alkupuolella. Se löytyy osoitteesta: www.elintarvikemarkkinat.fi.
Raportti saatiin heti tuoreeltaan käyttöön, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan kriisiytti ruokaketjun myös Suomessa. Wikberg on kannustanut ketjun toimijoita toteuttamaan välittömiä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta ketju pystyy sopeutumaan rajusti kohonneisiin kustannuksiin ja saatavuushaasteisiin.
Tilanne vaatii nopeita toimia
Tilanne on poikkeuksellinen. Se oli sitä jo ennen sotaa. Sota kuitenkin on muuttanut tilanteen entistä vaikeammaksi. Tuotantopanosten hinnat ovat hurjassa nousussa. Kustannusten raju nousu ei ole ainoastaan alkutuotannon ongelma. Myös teollisuus on kohdannut poikkeuksellisen suuria kustannusnousuja.
Kustannuskriisin ratkaisu on markkinoiden käsissä. Kyse on kuitenkin koko elintarvikeketjun yhteisestä asiasta, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta.
Hintaneuvottelujen on oltava aitoja riippumatta esimerkiksi siitä, miten ne ajoittuvat suhteessa mahdollisiin hinta- tai valikoimajaksoihin. Hintaneuvottelujen läpinäkyvyyttä lisäämällä voidaan vahvistaa neuvottelujen yleistä hyväksyttävyyttä.
Neuvotteluissa on tärkeä ymmärtää, että kuluttajahintoja ei voi korottaa rajattomasti. On myös tärkeä pitää mielessä esimerkiksi kilpailulainsäädännöstä mahdollisesti tulevat rajoitukset.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu seuraa aktiivisesti neuvottelujen etenemistä ja tilanteen kehittymistä.
Lähde: Elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedote 11.3.2022
Juttuarkisto
