Lihalehti 1 / 2018, Ninnu Perälä

Rohkeiden ratkaisujen Mattila Bros

 

Mattilassa sattuu ja tapahtuu! 60-vuotista taivaltaan juhlivassa yrityksessä on lähdetty rohkeasti hyödyntämään hyönteisproteiinia, vaihdettu markkinointinimi sekä yrityksen ulkoasu ja vuoden vaihteessa markkinoille lanseerattiin uusi eettinen Vapaan Possun –tuotesarja.

 

Ylöjärveläisessä neukkarissa istuu hyväntuulinen kolmikko. Tammikuu on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, eikä yrityksessä jo toteutettujen uudistusten määrä pelota.

        • Tero (Sivula) on ideoiden isä ja innovaattori. Siinä on sellainen lahja ihmisellä, jota ei oikein voi opetella. Terolla on aina idea, toteaa kolmannen polven palvari ja yrityksen omistajatar Essi Sivula 
        • Kohta se taas tulee jostain reissusta kassi täynnä matoja ja Veijo miettii, että mites näitä nyt sitten sovelletaan tuotantoon, Essi Sivula nauraa.

Tuotantopäällikkö, lihateollisuusteknikko Veijo Sairiala ei kuitenkaan ole ideoiden jarruna, vaikka saattaakin kuuleman mukaan välillä raapia päätään.

        • Mikäänhän ei kai ole mahdotonta, Sairiala tuumii hymyillen.

Ideanikkariksi kehuttu toimitusjohtaja Tero Sivula kertoo, että Mattila Bros –brändiuudistusta on tehty reilun vuoden ajan. Uudistus koski koko yritystä, ja uuden ilmeen saivat niin verkkosivut kuin tuotepakkausten ulkoasutkin.

        • Ulkoasu oli aiemmin ehkä hieman epäselvä ja monisäikeinen, mutta nyt olemme onnistuneet selkiyttämään koko konseptille yhtenäisen ilmeen. Asiakkailta on tullut positiivista palautetta.

Sirkkamakkarapioneerit

Uuden ilmeen saaneilla verkkosivuilla onkin ollut melkoinen sutina – sirkkatuotteet lanseerattiin markkinoille heti kun EU:n uuselintarvikeasetus astui voimaan ja tämä kävi nopeammin kuin aluksi osattiin odottaa. Media on ollut kiinnostunut hyönteismakkaroista ja nettisivuilla on riittänyt kävijöitä.

        • Ajatus lähti alun perin vaihtoehtoisten proteiinien tutkimisesta. Päällimmäisenä oli ajatus fleksaajien tarpeen tyydyttämisestä, Tero Sivula kertoo.

Lakimuutoksen tullessa voimaan Mattilan sirkkatuotteet olivat jo tuotekehitysprosessinsa käyneet ja valmiita kauppaan.

        • Olimme ensimmäisiä, eikä tuota ”Gunde Svania” näy vieläkään takamutkassa. Kilpailu on tällä hetkellä on todella pientä, Tero Sivula sanoo, ja antaa kiitosta hyvin sujuneesta kehitysprosessista niin valvovalle Eviralle kuin ministeriöllekin.
        • Olemme käyneet Eviran kanssa koko ajan aktiivista vuoropuhelua, ja koska asia on niin uusi, on Evira on kysellyt meiltäkin tietoa asiasta. Olemme rakentaneet tätä yhdessä. Myös valvova eläinlääkäri ollut isona tukena koko prosessin ajan.

Nyt ylöjärveläistontille suunnitellaan sirkkojen prosessointilaitosta. Tällä hetkellä sirkkajauhe tuodaan Thaimaasta, mutta heti kun mahdollista, käytetään kotimaista.

        • Olemme tehneet paljon kokeiluja ja voidaankin jo sanoa, että olemme päässeet aika hyvin sisälle sirkkajauheen käyttöön, tuotantopäällikkö Sairiala sanoo.
        • Nyt on suunnitteilla kokonaisten ötököiden käyttö. Olisiko se sitten vaikka sirkan sisältämä jääpala perjantai-illan jaloviinalasissa tai kenties vähän raffimpaa hyytelöä, josta voisi vaikka sirkan silmä tuijottaa, Tero Sivula nauraa.

Kenties. Tätä innovatiivista porukkaa kun kuuntelee, ei mikään tunnu mahdottomalta.

Vientipotentiaalia ja mediaosumia

Jauhemainen sirkka on ollut hyvä totuttelumuoto ennakkoluuloiselle eurooppalaiselle. Nuorempi sukupolvi on tosin rohkeampi ja lienee vain ajan kysymys milloin kokonaisia sirkkoja, jauhomatoja tai kuhnurin toukkia popsitaan sellaisenaan normaalina osana arkea.

        • Jenkeissä hyönteiset ovat iso bisnes ja siellä käy hyvin kaupaksi hyönteispatukat ja pihvit. Suomi taas on yllättäen eurooppalaisittain varsin hyönteisystävällinen maa – jos verrataan muihin sellaisiin Euroopan maihin, jossa markkinat ovat auki. Tällaisia maita ovat Tanska, Sveitsi, Hollanti ja Belgia, kolmikko tietää.

Sirkoissa on myös vientipotentiaalia. Sivulat ovat saaneet kiinnostuneilta runsaasti yhteydenottoja. Sirkat ovat myös avanneet ovia, jotka muutoin olisivat olleet hankalasti avattavissa. Esimerkkinä kiinnostuksesta tuotteita kohtaan mainitaan Lidl, jolla kansainvälisenä ketjuna on luonnollisesti myös hyvät markkinat muualle Eurooppaan.

        • Kyllä sirkat ovat luoneet meille joka sektorilla uutta buustia. Täytyisi olla aika paljon rahaa, että olisimme muuten saaneet näin paljon mainostilaa ja medianäkyvyyttä, kolmikko pohtii yksimielisesti.

Tärkeä, tärkeämpi ja tärkein – työhyvinvointi

60-vuotiaan Mattilan juhlavuositeemaan kuuluu keskeisenä hyvinvointi – niin ihmisten kuin eläintenkin. Sirkkatalous on eettistä ja tutkimusten mukaan sirkan tuntoaisti on samanlainen kuin porkkanalla.

        • Ravintorikas sirkka ei kärsi teurastusprosessin aikana. Se pakastetaan, mikä on sille luontainen tapa vaipua horrokseen, Essi Sivula tietää.

 

Sivuloille eettiset arvot ovat enemmän kuin sydämen asia.

        • Työhyvinvointiin satsataan – meitä ihan oikeasti kiinnostaa miten ihmiset voivat. Meillä on käynnissä Ely-keskuksen rahoittama Piiru-hanke, jonka teemana on avoimuus, totuus ja luottamus. Hankkeen ideana on hyvinvoinnin parantaminen. Olen niin ylpeä ihmisistä, jotka ovat pistäneet itsensä täysillä likoon, Essi Sivula kertoo.
        • Tavoitteena on, että ihminen uskaltaa olla oma itsensä työpaikallakin, Tero Sivula lisää.
        • Hanke on hitsannut meitä hyvin yhteen – tiedämme toisistamme ihmisinä nyt enemmän. Matka on tosin kasvattanut ainakin minua myös yksilötasolla, Sairiala toteaa.

Piiru-hanke toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan julkisia yrityspalveluja tuottavien tahojen kanssa ja sen tavoitteena on saada yritykset takaisin kasvu-uralle vahvistaen henkilöstön kykyä ennakoida ja sopeutua markkinoiden muutoksia.

Onnellisen elämän eläneitä possuja

Mattilassa hyvinvoivat ihmiset myyvät hyvinvoivien eläinten lihaa. Uuden Vapaan Possun –tuotesarjan tuotteet ovat kaupoissa helmikuun alussa.

        • S-ryhmä tulee aika voimallisesti ulos tämän kanssa. Yhteistyö on ollut tosi aktiivista, Tero Sivula kehuu.

Vapaan Possun –tuotesarjan tuottajiin kuuluu nyt kolme sikatilaa: Paijan tila Urjalassa, Ollikkalan tila Vihdissä sekä Hornan tila Vampulassa. Tilojen vapaat possut saavat elää ja liikkua vapaana. Niillä on tilaa ja vapautta toteuttaa niille lajityypillistä elämää. Onnelliset possut voivat rakentaa pesää, tonkia maata ja ottaa vaikka sopivasti kaunistavia mutakylpyjä.

        • Possujen hyvinvointimääritykset on tehty yhdessä tilojen kanssa ja Evira on ollut tässäkin asiassa hyvänä apuna. Tuotesarja on saanut hyvän vastaanoton kaupoissa – sitä menee ensimmäisenä S-ryhmän kauppoihin, mikä tarkoittaa useita satoja kauppoja ympäri valtakuntaa.
        • On ollut hienoa huomata, että possujen hyvinvointi on tuottajille aidosti tärkeää. Tämä ei ole heille todellakaan vain markkinointikikka. Essi Sivula huomauttaa.
        • Keskustelut sikatilallisten kanssa ovat olleet mielenkiintoisia. On tullut ajatus, että tässä tehdään tuotetta perheeltä perheelle. Mukavaa on tietysti myös se, että näin mekin pääsemme kiinni kotimaiseen lihaan. Pientilan lihan laatu on erilaista, tuotantopäällikkö Sairiala puolestaan pohtii.

Myös tilallisille, tämä on ollut huippujuttu. Rekot ja tilamyynti on haasteellista ja vaikeasti ennustettavaa. Me tarjoamme tiloille jatkuvuutta.

        • Emme ole myöskään tinkineet hinnasta, vaan maksamme sen, mitä tuottajat ovat pyytäneet. Keskusliikkeille hinta on yksi tärkeimmistä asioista, mutta tässä tapauksessa korkeammalle hinnalle on selkeät perusteet. Vapaan Possun –tuotesarjan tuotteet asettuvat hinnaltaan keskikastiin. Ne ovat kaikkien ulottuvilla – tavanomaista tuotetta hieman arvokkaampia, mutta kuitenkin edullisempia kuin luomuliha.

Rohkeita valintoja jo kuudenkymmenen vuoden ajan

Vapaan Possun –tuotteet sopivat erinomaisesti yrityksen juhlavuoden teemaan.

        • Vaarini perusti yrityksen veljensä kanssa 1958. Ennen yrityksen perustamista Leo-vaari matkasi Kanadaan metsätöihin tienaamaan rahat, joilla hankittiin ensimmäiset porsaat. Jos vaari sieltä pilven reunalta katselisi menoa nyt, olen varma, että siellä lyötäisiin isoja karvaisia käsiä yhteen siitä rohkeudesta, mikä meillä täällä on. Mattilassa ollaan tehty rohkeita valintoja kautta historian. Vaarin Kanadaan lähtökin oli osoitus tästä. Ja isäni sukupolvi rakensi uuden tehtaan rohkeasti syvimpään 90-luvun lamaan.

Palvikinkku on ollut kautta historian yrityksen sydän ja sen myynti kasvaa koko ajan. Palvikinkkua on valmistettu samalla tavoin 50-luvulta asti. Muutamia pieniä korjausliikkeitä PAH-pitoisuuksien alentamiseksi on kuitenkin tehty.

Kolmannen polven palvari Essi Sivula kertoo vannoneensa lapsena, ettei ikinä tulisi työskentelemään perheensä yrityksessä. Tai jos tulisikin, niin ei ainakaan ottaisi miestään töihin.

        • Äiti kyllä sanoi aina ettei kannattaisi olla ehdoton, Essi Sivula nauraa, ja kertoo opiskelleensa peruskoulun jälkeen ensin ravintolakokiksi.

Kokin työn lisäksi Sivula on opiskellut kirjanpitoa ja taloushallintoa. Vuodesta 2002 työpaikkana on ollut perheyritys. Mattilan makkarabaarista löytyi myöhemmin myös mies, joka työskenteli vielä tällöin kovan teknologian puolella kiinnitystarvikeliikkeessä. Näin se elämä se kuitenkin heittelee ja nyt aviopari tekee töitä yhdessä.

        • Meillä on selkeät omat työnkuvat, mutta hallitustyötä tehdään yhdessä, Tero Sivula kertoo.
        • Suunta on sama mutta haasteitakin on luonnollisesti ollut, Essi puolestaan virnistää.

Pariskunnan lapset seitsenvuotias Onni ja viisivuotias Elsa ovat tottuneet siihen, että työstä puhutaan paljon kotona. Puheenaiheina ovat luontevasti niin possunteurastus kuin heinäsirkan syöntikin.

Vanhempiensa mukaan Onni on pohdiskelija, joka on jo osaltaan hoitanut sirkkamarkkinointia koulussa. Elsa taas elää hetkessä.

Koko elintarvikealan toimijaksi

Jos rohkeilla valinnoilla pärjää niin, ylöjärveläisillä on varmasti edessään ruusuinen tulevaisuus.

        • Viiden vuoden päästä olemme varmasti joustava elintarvikealan toimija. Pelkillä lihatuotteilla ei ehkä elä – pitää muuttua maailman mukana. Villeillä visioilla voi näköjään myös ohjata maailmaa.
        • Olen nyt 10 vuotta ollut alalla ja lajin luonne tullut tutuksi. Asiakkaita on valtakunnassa kaksi ja tavarantoimittajia niinikään kaksi. Normaalin liiketoiminnan lainalaisuuksia tässä kuviossa on siis aika vähän. Uudistuksia pitää uskaltaa tehdä, mikäli kentällä meinaa pysyä. Meillä on ollut raskaitakin aikoja ja hallinnossa on porukkaa on vaihtunut. Työ on kuitenkin haastavaa ja mielenkiintoista, eikä ketuta aamuisin tulla töihin. Niin kuin aikaisemmin jo todettiin, niin ihmiset ja työkaverit ovat tärkeä osa palettia. Tähän vuoteen on kyllä hyvä pössis – budjettiin piirretty yli 10 pinnan kasvu ja nyt näyttää siltä että siihen myös päästään, Tero Sivula kiteyttää.

© Copyright - Lihalehti