Lihalehti, pääkirjoitus 2 / 2018, Mari Hannuksela

Kenen ehdoilla keskustellaan?

Me lihaketjussa haluamme keskustella kuluttajan tarpeista ja asiakkaiden tyytyväisyydestä. Ja ennen kaikkea työpaikoista –  pysyvätkö lihateollisuuden työpaikat Suomessa jatkossakin. Pelkäämme kotimaisen raaka-aineen yhä pahenevaa niukkuutta.

Oy Snellman Ab julkaisi äskettäin tilinpäätöstiedotteen. Tiedotteessa mainittiin kaksi kertaa, että raaka-aineen niukkuus haittaa lihanjalostuksen kehittämistä. Ja Snellman on Suomen kolmanneksi suurin teurastaja! Tilanne alan perhe- ja pk-yrityksissä on vielä monta kertaluokkaa hankalampi.

Omavaraisuus sukeltaa ja kotimaisen raaka-aineen hintaero tuontitavaraan verrattuna repeää viikko viikolta suuremmaksi. Monesti kauppa ilmoittaakin suoraan, että kustannussyistä tuote on tehtävä tuontiraaka-aineesta. Välillä ostaja ehdottaa tarjouspyynnössä kotimaista raaka-ainetta. Teollisuus ei uskalla tarjota, koska ei ole takeita aukottomista raaka-ainetoimituksista.

Nykyinen kolmen ison teurastamon oligopoli tuntuu kurjistavan varsinkin alkutuotantoa, eikä lihantuotanto käänny kasvuun vaikka vientikin vetäisi. Ratkaisuvaihtoehtoja onneksi on. Yksi vaihtoehto löytyy tästäkin lehdestä (Lihalehti 2 / 2018) maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän haastattelusta. Leppä rakentaa tiukempaa sääntelyä. Lihalehden ratkaisu on enemmänkin yhteistyön ja verkostomaisuuden lisääminen ketjussa. Perhe- ja pk-yritykset sekä maataloudessa että teollisuudessa miettivätkin parhaillaan uudenlaisten teurastamokuvioiden rakentamista ja muita innovatiivisia ratkaisuja.

Meidän puheenaiheita ovat myös liharuokien herkullisuus, ruokakulttuuri ja ravitsemukselliset arvot. Haluamme myös tuoda esiin karjankasvatuksen roolia ekosysteemissä. Luonnon monimuotoisuus ja kasvintuotanto rakentuu karjanlannan varaan. Moni ei tiedä tai muista, että laitumet toimivat hiilinieluina.

Kysymys kuuluu, miten saamme meidän keskustelunaiheet entistä näkyvämmin julkiseen keskusteluun. Liharuoka on myös tulevaisuuden ruokaa, ja lihabisnes tulevaisuuden bisnestä. Erityisesti Suomessa, meillä nimittäin on siihen kaikki mahdollisuudet.

Mari Hannuksela